Sapelinkalistelu Persianlahdella kiihtyy: hamuaako Saudi-Arabiakin nyt ydinasetta?

Valtio rakennuttaa pientä koereaktoria lähellä pääkaupunkia Riadia, ja suunnittelee tarjouspyyntöjä varsinaisista ydinvoimaloista.

Riadin mukaan ydinenergia sopisi muun muassa energiantuotantoon ja suolan poistoon merivedestä esimerkiksi maataloutta varten, vientiöljyn tuodessa rahaa vantion kassaan.

Merkittävin syy ydinvoimahingulle lienee kuitenkin nelikirjaiminen: Iran.

– Jos Iran kehittää ydinpommin, epäilemättä me seuraamme perässä mahdollisimman pian, Saudi-Arabian vahva mies, kruununprinssi Mohammed bin Salman sanoi viime vuonna yhdysvaltalaisella CBS-kanavalla.

Saudit vakuuttelevat, että heidän hankkeensa on täysin rauhanomainen. Kaikki eivät tätä usko. Arvostelijoiden mukaan Riad voisi kehittää esimerkiksi aurinkoenergiaa kalliin ydinvoiman sijaan.

Maa ei halua avata ydinvoimatoimintaansa

Epädemokraattinen, salaileva ja vanhoillinen sunnikuningaskunta on ollut kuitenkin haluton sitoutumaan ydinvoimansa tuotantoprosessien ja -laitteiden ulkopuoliseen valvontaan.

Aika ajoin uutisoidaan, että ydinasevalta Pakistan antaisi saudeille merkittävää sotilaallista osaamista vastineeksi saudien rahalliselle tuelle.

Esiin nousee myös keskusteluja, että antamallaan rahalla saudit voisivat tarvittaessa saada sunnienemmistöiseltä Pakistanilta ydinaseen. Yhteistyöstä on huhuttu ja ainakin 1990-luvulla.

Viime viikolla saudien energiaministeri, prinssi Abdulaziz bin Salman sanoi, että maa haluaa itse rikastaa uraania ydinohjelmansa puitteissa. Prosessi voi riittävän pitkälle vietynä tuottaa ainesta ydinaseeseen.

"Iso kundi" Yhdysvallat haluaa valvoa

Yhdysvallat muistuttukin viimeksi eilen, että se toimittaa Saudi-Arabialle ydinteknologiaa vain, mikäli Riad suostuu Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n laajoihin ja yllätystarkastuksiin järjestön ylimääräisen protokollan mukaisesti.

– Me olemme isoja kundeja, ja tiedämme vaatimukset tällä pelikentällä, ja vaatimuksena on ylimääräisen protokollan hyväksyminen, toteaa Yhdysvaltain energiaministeri Rick Perry uutistoimisto Reutersille.

Yhdysvalloilla on lisäksi oma ”kultakannaksi” kutsumansa linja. Maa myy ydinteknologiaosaamistaan vain, mikäli toinen valtio sitoutuu olemaan rikastamasta uraania ja uudelleenkäsittelemättä plutoniumia.

Tätä ehtoa Saudi-Arabia karsastaa.

Argentiinalaisten suunnittelema, rakenteilla oleva koereaktori on liian pieni tuottamaan ydinpommiin tarvittavia materiaaleja. Voimala nousee kuningas Abdulzizin mukaan nimettyyn tiede- ja tutkimuskaupunkiin Riadin lähellä.

Laitoksen päätarkoitus on kouluttaa ydinteknologiainsinöörejä, sanoo IAEA:ssa aiemmin ydintarkastusten johtajana toiminut Robert Kelley.

Kelley muistuttaa, että koelaitoskin ylittää tietyn kynnyksen.

Saudien on pantava toimeen IAEA:n asettamat säännöt, jotka takaavat, ettei ydinprosessissa syntyvä materiaali päädy pommiin, ennen kuin ydinpolttoainetta voi laittaa reaktoriin.

Saudeilta ensi vuonna tarjouskilpailu ydinvoimasta

Saudi-Arabia suunnittelee julkistavansa ensi vuonna tarjouskilpailun kahdesta ydinvoimalasta. Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Korea, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat käyneet alustavia neuvotteluja saudien kanssa.

Saudien ydinohjelmaan vaikuttamisessa Yhdysvallat on vahvempi poliittisesti kuin teknologisesti.

Yhdysvaltain oma ydinvoimateknologian osaaminen on jäänyt jälkeen alan johtavista maista, kirjoittaa Bulletin of the Atomic Scientists -järjestö.

Yhdysvalloissa ydinvoimalarakentaminen on ollut viime vuosikymmeninä hiljaista. Ydinvoima on maassa kaupallista toimintaa, ja vastassa sillä on muiden maiden valtiollisia toimijoita, järjestö analysoi. Yhdysvalloissa myös on melko vähän ydinteknologian viennin ammattilaisia.

Myymällä ydinteknologiaa muut vallat, kuten Kiina ja Venäjä, lähentäisivät entisestään suhteitaan Saudi-Arabiaan. 

Kuinka Yhdysvallat kykenee valvomaan

Oman osaamisen lisäksi Washingtonilla on myös murheena luottamus tai sen puute liittolaiseen.

– Iso kysymys taustalla on, onko meillä riittävästi valvontaa, jotta voimme luottaa (Saudi-Arabiaan), koska he ovat melko selkeästi ilmaisseet aikeensa, jos tilanne Iranin kanssa menee todella huonoksi, arvioi ydinvoima-asiantuntija Sharon Squassoni washingtonilaisesta George Washingtonin yliopistosta. 

Kyse on ainakin Valkoisen talon ja kongressin köydenvedosta.

Viime helmikuussa edustajainhuoneen valvontakomitean raportin mukaan on todisteita, että jotkut Donald Trumpin alaiset olivat toistuvasti yrittäneet ajaa sopimusta, jolla myydä Saudi-Arabialle ydinreaktoreita ilman takuita niiden pelkästä rauhanomaisesta käytöstä.

Raportin mukaan kauppaa olivat ajaneet ainakin Trumpin vävy ja presidentin Lähi-idän neuvonantaja Jared Kushner, silloinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Michael Flynn, nykyinen energiaministeri Perry. Kushner on kruununprinssi Mohammed bin Salmanin kanssa läheisissä suhteissa.

"Salaisia lupia" ydintiedon välittämiseksi

Yhdysvaltain energiaministeriö puolestaan on myöntänyt yhdysvaltalaisille yhtiöille kuusi ”salaista” lupaa välittää Saudi-Arabialle arkaluonteista tietoa ydinteknologiasta.

Viime keväänä sekä energiaministeri Perry että ulkoministeri Mike Pompeo – hänkin hyvää pataa saudijohdon kanssa – vastustivat voimakkaasti kongressin vaatimuksia kertoa, mitä luvat sisältävät.

– Jos ei voi luottaa hallintoon, joka käyttää luusahaa, sitä ei pitäisi auttaa ydinaseissa, ärähti demokraattikansanedustaja Brad Sherman, viitaten saudiviranomaisten tekemään sauditoimittaja Jamal Khashoggin raakaan murhaan Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa.

Osa Yhdysvaltain poliittista päättäjistä ja asiantuntijoista ei luota hyvin älykkääksi mutta äkkipikaiseksikin kuvatun Mohammed bin Salmanin harkintakykyyn.

Kruunuprinssi uudistaa ja vainoaa vastustajiaan

Kruununperillinen pyrkii toteuttamaan erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia öljytuloista riippuvaisessa maassa, mutta vainoaa poliittisia vastustajiaan ja poliittisia aktivisteja.

Toinen seikka on, että hänellä on maan sisällä vihamiehiä, sillä kruununprinssi on nimityksillään ja syrjäyttämisillään synnyttänyt pahaa verta kuningashuoneen sisällä korkeita tahoja myöten.

Pahimmassa kauhuskenaariossa maan sisäisen poliittisen kuohunnan seurauksena mahdolliset ydinaseet saattaisivat päätyä sellaisten voimien haltuun, jotka ovat Yhdysvalloille ja lännelle vihamielisiä.

Washingtonissa puhutaan tässä yhteydessä 123-sopimuksesta (Section 123) ja Osa 810:stä (Part 810).

Ensin mainittu määrittelee tarkoin ydinyhteistyön toisen valtion kanssa, ja on tiukka ydinvoiman käytön luonteesta. Washingtonilla ja Riadilla ei ole keskinäistä 123-sopimusta. Tällainen sopimus myös on kierrätettävä kongressissa, ja kongressi on tiukka ydinteknologian tiedon levittämisen suhteen.

Sopimus 123:n rajoituksia voi kuitenkin välttää, nojaamalla Osa 810:een. Se sallii alustavan valmistelutyön toisen valtion kanssa ydinteknologiaan liittyen ennen kuin Yhdysvallat solmii varsinaisen ydinyhteistyösopimuksen. Tämän puitteissa energiaministeriö myönsikin ”salaiset” ydinteknologialuvat.

Saudi-Arabia on liittynyt ydinaseiden leviämisen estämisen pyrkivään ydinsulkusopimukseen 1988. Se on myös tehnyt IAEA:n kanssa ydinturvallisuuteen sopimuksen, mutta torjuu järjestön säännölliset tarkastukset.

Ydinaseet esillä jo vuosikymmeniä

Ydinasekysymys on polttanut Lähi-idässä pitkään.

Israel hankki oman ydinaseensa vuosikymmeniä sitten. Israelin linjana on olla suoraan kieltämättä tai myöntämättä aseen olemassaoloa. Intialla ja Pakistanilla on myös ydinaseet. Venäjä on maantieteellisesti lähellä, ja Yhdysvaltain arsenaali yltää kaikkialle.

Saudi-Arabian kanssa alueellisesta hegemoniasta kamppailevalle shiialaiselle Iranille on asetettu tiukka kansainvälinen sopimuspohjainen valvontajärjestelmä ja pakotteita, jotta se ei saisi ydinpommia. (Yhdysvallat sanoutui irti Jcpoa-sopimuksesta viime vuonna).

Iran kiistää tavoittelevansa ydinasetta, mutta sen vakuutteluihin ei lännessä luoteta.