Millaista kriisivalmiutta meren eristämä Suomi tarvitsee? Parin viikon takainen hyökkäys saudien öljykentille herätti taas hetkeksi kysymyksen, entä jos öljyntuotanto tyrehtyisi. Isku paljasti lopulta sen, että öljymaiden valta on pikkuhiljaa taittumassa. Ehdottomasti suurin kriisivalmius tarvitaan nyt digiverkkojen ylläpitoon.
Hyökkäys puolitti hetkeksi saudiöljyn päivätuotannon, mutta ei aiheuttanut suurempaa notkahdusta öljymarkkinoille. Monet muut öljyntuottajamaat riensivät öljytorin tyhjälle markkinapöydälle paikkaamaan tuon vajeen.
Isku olikin osoitus siitä, että öljysheikkien valta alkaa vähitellen olla käännekohdassa.
Öljyvaltioiden mahti hiipuu – eikä enää palaa
– Tämä on selvää. Kulutus on maailmalla kääntynyt laskuun ja lasku vain kiihtyy. Öljystä alkaa olla ylitarjontaa ja vallalla ovat nyt ostajan markkinat, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen vt. toimitusjohtaja Asko Harjula.
Taustalla on tietysti huoli ilmaston lämpenemisestä ja uuden energian vaihtoehdot.
– Länsimaat, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta, ovat vahvasti sitoutuneet fossiilisista polttoaineista luopumiseen lähivuosikymmeninä. Öljyn voima poliittisena painostusaseena alkaa heiketä.
Kulutuksen laskiessa Suomi on pudottanut polttoaineiden huoltovarmuusvarastoja kymmenisen prosenttia.
Meillä on yhä piilossa jalosteita noin puolen vuoden tarpeeseen, jos hanat menisivät kiinni. Suomi tuo liki kaiken öljyn Venäjältä ja kauppa on sujunut moitteetta.
Huoltovarmuus on bisnestä, ettei vilja happane
Öljyn kriisivarastot ovat todellakin piilossa, valtionsalaisuus. Mutta entäs jos leipä uhkaisi loppua? Kriisiviljaa on siiloissa, joita ei piiloon saa. Niitä on 19 paikkakunnalla ja yksi suurimmista varastoista on Loviisan satamassa.
