Mainos

Saudi-Arabian öljykenttäiskut säikäyttivät Suomessakin: Viljan ja polttoaineiden kriisivarastoja pienennetty – nyt varaudutaan kybertaisteluun

2:23

Millaista kriisivalmiutta meren eristämä Suomi tarvitsee? Parin viikon takainen hyökkäys saudien öljykentille herätti taas hetkeksi kysymyksen, entä jos öljyntuotanto tyrehtyisi. Isku paljasti lopulta sen, että öljymaiden valta on pikkuhiljaa taittumassa. Ehdottomasti suurin kriisivalmius tarvitaan nyt digiverkkojen ylläpitoon.

Hyökkäys puolitti hetkeksi saudiöljyn päivätuotannon, mutta ei aiheuttanut suurempaa notkahdusta öljymarkkinoille. Monet muut öljyntuottajamaat riensivät öljytorin tyhjälle markkinapöydälle paikkaamaan tuon vajeen. 

Isku olikin osoitus siitä, että öljysheikkien valta alkaa vähitellen olla käännekohdassa.

Öljyvaltioiden mahti hiipuu – eikä enää palaa 

– Tämä on selvää. Kulutus on maailmalla kääntynyt laskuun ja lasku vain kiihtyy. Öljystä alkaa olla ylitarjontaa ja vallalla ovat nyt ostajan markkinat, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen vt. toimitusjohtaja Asko Harjula.

Taustalla on tietysti huoli ilmaston lämpenemisestä ja uuden energian vaihtoehdot.

– Länsimaat, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta, ovat vahvasti sitoutuneet fossiilisista polttoaineista luopumiseen lähivuosikymmeninä. Öljyn voima poliittisena painostusaseena alkaa heiketä.

Kulutuksen laskiessa Suomi on pudottanut polttoaineiden huoltovarmuusvarastoja kymmenisen prosenttia.

Meillä on yhä piilossa jalosteita noin puolen vuoden tarpeeseen, jos hanat menisivät kiinni. Suomi tuo liki kaiken öljyn Venäjältä ja kauppa on sujunut moitteetta.

Huoltovarmuus on bisnestä, ettei vilja happane

Öljyn kriisivarastot ovat todellakin piilossa, valtionsalaisuus. Mutta entäs jos leipä uhkaisi loppua? Kriisiviljaa on siiloissa, joita ei piiloon saa. Niitä on 19 paikkakunnalla ja yksi suurimmista varastoista on Loviisan satamassa.

Jättimäisten siilojen ryhmä seisoo aivan laiturin kupeessa. Nuorukainen ohjaa nosturin tornissa valtavaa putkea, joka liikkuu laivan avoimen ruuman päällä. Putkesta suihkuaa ruumaan tonneittain kauraa.

Kauran pölyä lentää kuin hiekkamyrskyssä. Meneillään on lastaus Keski-Euroopan markkinoille suuntaavaan laivaan. Suomi tuottaa tänään viljaa yli oman tarpeen ja eritoten kaura on laadukas vientituote.

Huoltovarmuuskeskus on yhtiöittänyt viljahuoltonsa Suomen Viljava Oy:n alle. Tämä valtion yritys tekee tiivistä yhteistyötä kauppiaiden kanssa.

Kriisiviljaa ei siis seisoteta näissä torneissa pula-aikaa odottaen, vaan kauppa käy koko ajan. Viljava Oy vuokraa siiloja kauppiaille varastointiin ja hoitaa kaupan logistiikan.

Vanhasta kriisivalmiudesta voidaan jo tinkiä

Ajamme hissillä siilon huipulle, jossa pumppu syytää hihnalle loputtomasti kauraa. Hihnaa pitkin se valuu suppiloon ja alas laivaan.

Viljava Oy:n tehtävä on huolehtia, että kauppiaat tuottavat siiloihin koko ajan uutta tavaraa. Huoltovarmuuskeskuksen asettamat määrät kriisitilanteiden varalle on säilytettävä.

Mutta öljyn lailla myös tätä kriisivarastoa on leikattu, reippaasti.

– Vuonna 2013 valtioneuvosto päätti, että viljaa tulee olla maamme tarpeisiin kuuden kuukauden varasto. Aikaisemmin sitä piti riittää 12 kuukaudeksi, kertoo Viljavan toimitusjohtaja Pasi Lähdetie.

– Yhteistyö kauppiaiden kanssa on sujunut hyvin, vaikka sadot jäävät hankalien säiden takia joskus heikoiksi. Sitten on vähennettävä vientiä. Tänä kesänä tuli hyvä sato, josta osa on vielä pelloilla. Viljaa on kyllä Suomessa aina tuo vaadittu määrä.

Pahin katastrofi tänään: Game over!

Loviisan viljasiilojenkin toimivuutta valvotaan tietokoneilla alakerrassa. Tässä onkin Suomen ja koko maailman kriisivalmiuden suurin haaste ja tulevaisuuden tehtävä. Siksi myös perinteistä huoltovarmuutta on pudotettu, jotta paukkuja riittäisi kybertaisteluun.

Huoltovarmuuskeskuksen esittelyvideolla asiasta muistutetaan karusti vanhan tietokonepelin ruudulla: Game over!

Kyberturvallisuuskeskus perustettiin jo 2007 – ja haasteet vain kasvavat.

– Näinhän se on. Lisäämme edelleen henkilöstöä tietoverkkovarmuuteen.  Digitaalisuuden maailma on se, jonka riskejä ei läheskään kunnolla tunneta ja vastatoimet ovat hankalia. Tähän on nyt kovasti panostettava, vakuuttaa Harjula.

Suomalainen luottaa vain itseensä

Ovat satsaukset vanhaan tavarahuoltovarmuuteen ylimitoitettuja? Olemmeko me suomalaiset ylivarovaisia?

– Tätäkin olemme pohtineet. Perinteinen huoltovarmuus: vilja, lääkkeet, polttoaineet – tämä on meillä vahvassa kunnossa. Ei sitä purkamaan lähdetä, koska eivät nämä uhat ole poistuneet.

– Täytyy muistaa, että Suomi on "saari". Olemme merten takana. Keski-Euroopassa tavaraa kulkee koko ajan maiden läpi.

– Ja liekö tässä meidän kulttuuriperimässä, tässä luterilaisuudessa jotain sellaista, että pitää itse huolehtia asioista, eikä vain luottaa kaitselmuksen voimaan, naurahtaa Huoltovarmuuskeskuksen pomo Asko Harjula.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja