Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat ovat riippuvaisia venäläisestä ja ukrainalaisesta viljasta. Suomessa pulaa voi tulla lannoitteiden raaka-aineista.
Maapallolla on alkaneen vuosikymmenen aikana koettu Ilmestyskirjan neljästä ratsumiehestä sekä ruton että sodan kosketus koronaviruspandemian ja Ukrainan sodan muodossa. Ukrainan tapahtumien seurauksena seuraavana vuorossa monessa maassa voi olla nälkä, sillä sota on estänyt viljan viennin Venäjältä ja Ukrainasta.
Mustanmeren kautta laivarahtina kulkevaa viljavirtaa on totuttu pitämään ehtymättömänä runsaudensarvena, ja moni Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtio on pahasti riippuvainen tuosta nyt tyrehtyneestä tuontiviljan lähteestä, kertovat asiantuntijat STT:lle.
– Suurimmaksi osaksi (Venäjän ja Ukrainan viljan) vienti tapahtuu Mustanmeren satamista. Kaikki tärkeimmät ostajamarkkinat sijaitsevat Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Maantieteellisestä sijainnistaan johtuen Mustanmeren satamat ja merirahti ovat kustannustehokkain vaihtoehto, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik.
Venäjän ja Ukrainan kasvattama vilja yhdessä muodostavat noin 25–30 prosenttia maapallon vientiviljasta, ja monet maat ovat tuoneet jopa 60–80 prosenttia ostamastaan viljasta alueelta. Erityisen riippuvaisia tuontiviljasta ovat muun muassa Libanon, Egypti ja Turkki.
Lue myös: Tuplaantuuko viljatuotteiden hinta ruokakaupoissa? Myllyn Parhaan toimitusjohtaja arvioi "maailmankaikkeuden kalleimman vehnän" seurauksia
Viimeksi tilanne yhtä paha Arabikevään kynnyksellä
Ukrainan sodan aiheuttama isku osuu erityisen pahaan paikkaan, sillä ruokamarkkinoilla hintatasot olivat jo ennestään huippukorkeita muun muassa huonojen satojen vuoksi.
Nyt sodan lyömän loven vuoksi tilannetta voi asiantuntijoiden mukaan jo verrata vuoteen 2011. Tuolloin viljan hintapiikki oli yksi monista tekijöistä, joka oli mukana laukaisemassa valtavaa yhteiskunnallisen levottomuuden ja vallankumousten aaltoa.