Uutinen Suomen huoltovarmuuskeskuksen avaamisesta koronaviruskriisin takia ei ole jäänyt huomaamatta Atlantin toisella puolen. New York Times kirjoittaa laajassa artikkelissa Euroopan maiden varautumisesta kriisitilanteisiin, ja Suomi kerää pisteet.
Toisin kuin naapurinsa, suomalaiset eivät koskaan lopettaneet olennaisten tavaroiden hamstraamista kylmän sodan jälkeen. Suomi istuu kadehdittavan lääketieteellisen varustevaraston päällä, kirjoittaa lehti.
Ja varasto tulee tarpeeseen. Useat maat ovat pulassa, kun virukselta suojaavat varusteet eivät riitä koronapandemian riehuessa.
Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Suomessa kiistellään vielä hengityssuojien tarpeellisuudesta, mutta Euroopassa niistä käydään jo sotaa
Etu on naapurimaihin nähden merkittävä, lehti nostaa esiin. Norja, Ruotsi ja Tanska pitivät hallussaan vastaavia varastoja, mutta luopuivat niistä kylmän sodan aikakauden päätyttyä. Nyt niiden haavoittuvuus verrattuna Suomeen on selvää.
Lisää on vaikea saada, sillä suojavarusteista taistellaan niin ankarasti, että maiden diplomaattisuhteetkin tutisevat.
Lue myös: USA tyrmää saksalaissyytökset hengityssuojaimien anastamisesta – Berliinin sisäministeri: 200 000 maksettua suojainta päätyi Yhdysvaltoihin
Miljoonien maskien varasto
Suomi ilmoitti huoltovarmuuskeskuksensa ovien avaamisesta historiallisesti kaksi viikkoa sitten. Sieltä saadaan käyttöön muun muassa miljoonia hengityssuojaimia, jotka tulevat enemmän kuin tarpeeseen.
Lue myös: Sosiaali- ja terveysministeriöltä historiallinen päätös, avaa huoltovarmuuskeskuksen: Miljoonia suojaimia nyt käytössä
– Suomi on Pohjoismaiden valmistautujakansa, aina valmiina suurkatastrofiin tai kolmanteen maailmansotaan, sanoo Magnus Hakenstad Norjan puolustustutkimusinstituutista lehdelle.
Lue myös: Suomen huoltovarmuuskeskus varautunut Ruotsia paremmin poikkeusoloihin – "Ruoka ei lopu"
Historian läksyt opettaneet
New York Timesin haastattelema Suomen huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema nostaa Suomen etulyöntiaseman taustatekijöiksi geopoliittisen sijainnin ja historian antamat läksyt.
– Kuuluu suomalaisten DNA:han olla valmis, sanoo Lounema viitaten Suomen itänaapuriin, Venäjään.
Myös sijainti Itämeren pohjukassa vaikuttaa. Esimerkiksi Ruotsila on suora pääsy länsirannikoltaan Pohjanmerelle, mutta Suomen elintärkeä kauppareitti kulkee Itämeren kautta. Jos se ei jostain syystä ole käytössä, on Suomen tavaraliikenne pulassa.
Entä ne vuosia varastossa maanneet hengityssuojat, ovatko ne yhä käyttökelpoisia?
– Maskit ovat vanhoja – mutta ne ovat silti toimivia, Lounema sanoo.