20-vuotias Emil Nurmi löydettiin reilun viikon etsinnän tuloksena Hietalahden satama-altaasta vuosi sitten kesäkuussa. Sama satama-allas on koitunut tai ollut koitua monen muunkin kohtaloksi.
Emil Nurmen isosisko on seurannut tiivisti satama-altaaseen tämän vuoden huhtikuussa pyörällään pudonneen miehen aloittamaa vilkkaana somessa sekä mediassa käytyä keskustelua, jossa Hietaniemen satama-altaaseen on vaadittu tikkaita.
– Kyllähän se olisi mahdollista, että pikkuveljeni tilanne voisi olla toinen, jos satama-altaassa olisi ollut tikkaat, toteaa isosisko heti aluksi.
Hietalahden satama-altaaseen pyörällä pudonneen miehen auttoivat ylös sattumalla sillä hetkellä paikalle tulleet ohikulkijat. Yhtä onnekas ei ollut vuonna 2013 altaaseen harhautunut pyöräilijä, joka löydettiin myöhemmin hukkuneena altaasta.
Emilin isosisko ihmettelee Helsingin kaupungin suhtautumista tikkaiden asentamiseen.
– Näin jutun, jossa kaupungilta oli kommentoitu tosi tylysti tikkaiden sekä kaiteiden asentamista. Se oli jotenkin tähän tyyliin, että eihän me voida kaikkia kännikaloja sieltä auttaa, hän ihmettelee.
Emilin isosisko huomauttaa, että altaaseen voi pudota kuka vaan.
– Onko se sitten vaan, että voi, voi, kun joku pikkulapsi hukkuu sinne. Sehän on ihan naurettavaa, että kaupunki kommentoi vakavaa asiaa tähän sävyyn. Se on myös erikoista, että jos tikkaita ei ole ollut vuosikausiin, niin niitä ei voi sen takia nyt asentaa. Tämä on todella dinosaurusajan ajattelua.
Isosisko pitää käsittämättömänä kaupungin esittämää väitettä siitä, että tikkaiden asentaminen motivoisi ihmisiä lähtemään uimaan likaiseen satama-altaaseen.
– Kuka hullu lähtee satama-altaaseen vapaaehtoisesti uimaan? Eihän se nyt paljon maksaisi, jos tikkaita olisi parinkymmenen metrin välein. Tietääkseni Tallinnan satama-altaassa on tikkaita juuri tuolla tavalla.
"Hurja vuosi takana"
Varusmiespalvelustaan suorittanut Nurmi katosi varhain sunnuntaiaamuna 5. kesäkuuta 2016.
Viimeinen havainto hänestä olivat valvontakamerakuvat, joissa hän poistui Helsingin Keskustassa, Esplanadin puiston laidalla sijaitsevasta ravintola Kappelista kello 1.43.
Emiliä ehdittiin etsiä vuosi sitten poliisin ja ystävien toimesta reilu viikko ennen kuin hän löytyi.
– Emilin kuoleman jälkeinen vuosi on ollut aika hurja. Tässä elämä menee päivä kerrallaan. Äitini pärjää ihan hyvin, kun ottaa huomioon tilanteen. Onneksi Emil löytyi kuitenkin kohtuullisen nopeasti, huokaisee isosisko.
Perhe sai poliisilta tiedon samana viikonloppuna, kun Emil löytyi, että valvontakameran kuvat ovat paljastaneet Emilin lähteneenkin Hietalahden suuntaan eikä Kolera-altaalle päin, kuten aluksi epäiltiin.
– Emilin kadottua päättäjäisjuhlaviikonloppuna oli tosi vaikea saada aluksi poliisia ottamaan asiaa vakavasti. Ryhdyimme itse etsimään pikkuveljeä ystävien voimin. Myöhemmin poliisista vakuuteltiin, että asia otettiin siellä alusta saakka vakavasti. Luottamukseni viranomaisiin kuitenkin huononi entisestään tapahtuneen seurauksena, sanoo isosisko.
Isosiskon mukaan poliisi kertoi perheelle kaiken kaikkiaan hyvin niukasti tutkimuksista.
– Sinä viikonloppuna, kun Emil lopulta löytyi, minulle oli tullut aavistus, että näin tulee tapahtumaan. Olinkin soittanut poliisille ja pyytänyt heitä soittamaan ensimmäisenä minulle. Minä jouduin kertomaan veljeni menehtymisestä äidille.
Isosisko toteaa lopuksi, että kukaan ei nähnyt tai kuullut, kun Emil putosi mereen reilu vuosi sitten.
*Juttuun lisätty uusia kuvia 1.7.2017 kello 9.38