Mereen pudonnut Aleksander on jo pitkään vaatinut portaita rannoille, mutta joutui byrokratian hampaisiin: ”Sanottiin, että tilastojen perusteella tikkaita ei tarvita"

Pelastautuminen on yleensä kiinni vain onnekkaasta sattumuksesta, sillä allasalueilla ei ole portaita, joista kiivetä ylös tai pintaa, jossa kannatella itseään. Miksi kaupunki ei tee asialle mitään?

Lue myös: Mies putosi mereen varhain tänä aamuna Helsingin Hakaniemessä.

Aamulla mereen joutunut mies pelastui sivullisen henkilön ja viranomaisten ripeän toiminnan ansiosta – hän ehti olla veden varassa alle 10 minuuttia.

– Tuohon aikaan sunnuntaiaamuna ei ihmisiä paljoakaan liiku, joten oli onni onnettomuudessa, että joku havaitsi miehen ja teki hätäilmoituksen sekä pystyi auttamaan miestä ennen viranomaisten saapumista, palomestari Samuli Saarioinen kertoo.

Mies oli tajuissaan

Palomestarin mukaan mies oli ollut tajuissaan koko tapahtumasarjan ajan, mutta hän ei osaa sanoa, aiheutuiko putoamisesta miehelle vammoja. Mies toimitettiin sairaalaan saamaan hoitoa.

– Hän oli varmasti kylmissään, koska hän ei pystynyt nousemaan vedestä omin avuin, Saarioinen toteaa.

Alkoholilla saattoi olla osuutta tapahtuneeseen

Saarioinen kertoo MTV Uutisille, että ohikulkija oli paikalla täysin sattumalta. Tämä oli nähnyt miehen makaavan maassa lähellä laituria muistuttavan rakennelman reunaa.

Juuri kun ohikulkija oli varoittamassa putoamisvaarasta, mies kellahti mereen. Saarioinen ei osaa sanoa, miksi mies makasi maassa tai miksi tämä putosi mereen. Alkoholilla saattoi olla osuutta tapahtuneeseen.

Paikassa, jossa mies putosi mereen, ei ollut minkäänlaisia tikkaita, joita pitkin hän olisi voinut omin avuin pelastua merivedestä. Ohikulkija oli saanut vedetyksi laudanpätkän avulla merihädässä olleen miehen noin 10 metrin päähän olevien askelmien kohdalle.

Askelmat eivät kuitenkaan johtaneet aivan mereen saakka, joten mereen pudonnut mies ei olisi mitenkään voinut pelastautua omin avuin niiden kautta.

– Sivullinen ei jaksanut nostaa miestä merestä. Jos sivullinen ei olisi sattunut paikalle, olisi ollut suuri riski, että tapaus olisi päättynyt murheellisesti, Saarioinen sanoo.

LUE MYÖS: Lähes 400 evakuoitu merihädässä olevalta norjalaisalukselta – pysäyttävä video kaaoksesta laivan sisältä

Merivedestä pelastautuminen on lähes mahdotonta ilman tikkaita

Tapaus ei ole kuitenkaan ainoaa laatuaan.

Helsingissä ihmisiä tippuu mereen valitettavan usein, eikä kaikki tapaukset pääty yhtä onnellisesti kuin Hakaniemessä tänä aamuna. Syynä on lähinnä se, ettei satama- ja allasalueilla tai merenrannoilla ole tikkaita, joita pitkin mereen joutunut uhri voisi pelastautua.

Aleksander Lauraéus putosi Hietalahden satama-altaan hyytävään meriveteen vapun tienoilla 2017. Myös hänen onnekseen ohikulkija oli kuullut miehen avunhuudot ja Aleksander pelastui oltuaan 3-asteisessa merivedessä 25 minuutin ajan.

Aleksanderin mukaan mereen joutuneen ihmisen ei ole mahdollisuutta pelastautua merestä itse – oli sitten miten hyvässä kunnossa tahansa. Satama-alueilla ja merenrannoilla ei esimerkiksi ole pintaa, johon tarttua tai tikkaita, joita pitkin pelastautua.

Ongelma on viranomaisten tiedossa – ei kuulu kaupungin vastuulle

Tapaus sai Aleksanderin kiinnittämään huomiota tikkaiden määrään satama-alueilla ja merenrannoilla Helsingissä. Mies huomasi hyvin nopeasti, että niitä ei ole.

Tilanteen oli huomannut myös moni muu, sillä Lauraéus on saanut lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat joko itse joutuneet merihätään tai ovat olleet pelastamassa meriveteen joutunutta henkilöä.

Koska Aleksander piti tilannetta erittäin huolestuttavana, hän otti välittömästi yhteyttä eri viranomaistahoihin.

– Yritin edistää asiaa ehkä noin vuoden verran todella aktiivisesti. Olin yhteydessä eri viranomaisiin, Helsingin kaupunkiin ja poliitikkoihin, Lauraéus listaa.

Miehen oma-aloitteisuus palkittiin, sillä Hietalahden satama-altaaseen ilmestyi tikkaat muutama kuukausi myöhemmin. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Helsingin kaupungin tekemä edistysaskel.

Lauraéukselle nimittäin selvisi, että viranomaiset, joihin hän on ollut yhteydessä, eivät edes tienneet, kuka vastaa Hietalahden satama-altaista tai vastaavista alueista. Hän kertoo MTV Uutisille, että esimerkiksi Helsingin kaupunki ei ole taho, joka vastaa tikkaiden asentamisesta. Jos yksityishenkilö käy asentamassa tikkaat omin päin, hän syyllistyy rikkeeseen.

– Jälkeenpäin paljastui, että satamassa veneitään pitävät yksityiset henkilöt olivat tikkaiden asennuksen takana. Alueella on aikanaan pudonnut myös veneilijöitä veteen, eikä vedestä päässyt ylös, Lauraéus tietää kertoa.

Tikkaiden asentamiselle lähinnä naurettiin

Kun Lauraéus otti viranomaisiin ensimmäisen kerran yhteyttä tikkaiden tiimoilta, ajatus sai kyseenalaistavan vastaanoton. Silloinen pelastuslaitoksen päällikkö oli sitä mieltä, että satama-alueille asennetut tikkaat yllyttäisivät ihmisiä uimaan tai hyppimään meriveteen, eikä tikkaiden määrän lisääminen olisi siksi järkevää.

– Sehän on ihan järjetön väite: kuka nyt lähtisi uimaan hyiseen veteen Hietalahden altaaseen, joka on täynnä jätöksiä, lankunpalasia ja vihreää levämössöä, Lauraéus hämmästelee.

Lauraéus kertoo, että hän teki vuosia sitten esityksen paikoista, joissa tikkaiden pitäisi olla ihmisten turvallisuuden vuoksi. Hän esitteli esityksensä monelle päättäjällle, muun muassa Anne Sinnemäelle.

– Pelastuslaitokselta sanoivat asian olevan prosessissa. No, prosessit Suomessa – varsinkin virkamiehillä ja poliitikoilla – ovat usein lupauksen asteella, Lauraéus kertoo kokemustensa pohjalta.

Asian eteenpäin vieminen on vaikeaa

Lauraéus ei kuitenkaan antanut periksi. Hän kävi tapaamassa muun muassa Anni Sinnemäkeä kasvotusten, mutta hän huomasi hyvin pian, että Suomen byrokratia tuo loputtoman määrän kapuloita rattaisiin.

– Kaikki menee pelkkään papereiden pyörittämiseen. Sinnemäki saapui tapaamiseen vain lukemaan hänelle annettuja raportteja ja tilastoja viimeisen 100 vuoden ajalta. Hänestä tilastojen perusteella tikkaita ei tarvita.

Lauraéus toteaa, että Helsingin kaupunki ja satama-alueiden käyttö ovat muuttuneet valtavasti viimeisen 100 vuoden aikana. Monet merenrannat ovat nykyisin virkistyskäytössä, ja kuka tahansa pystyy liikkumaan meren välittömässä läheisyydessä.

Paljon rantaviivaa

Helsingissä esimerkiksi Kaivopuiston, Kaapelitehtaan sekä Kalasataman alueilla on pitkälti rantaviivaa, joissa mereen putoaminen on riski – eikä alkoholilla tarvitse olla edes osuutta asiaan.

– Monet lenkkeilijät ovat tippuneet veteen. Olen kuullut, että joku on mennyt lastenrattaiden kanssa Hietalahden altaaseen, Lauraéus kertoo karmaisevana esimerkkinä.

Koska Lauraéus koki asian eteenpäin viemisen kankeaksi, hän turhautui. Jos kerran kaupunkia tai muitakaan viranomaisia ei kiinnosta tarttua ongelmaan, miksi hänenkään pitäisi?

– Virkamiesten toiminta on ihan onnetonta ja byrokratia todella kankeaa. Uskon, että kaupunki ei tule tekemään asian suhteen yhtään mitään.

Lauraéus on kuitenkin edelleen sitä mieltä, että tikkaiden asentaminen on tärkeää, ei vain Helsingissä, vaan muuallakin Suomessa.

Hän toivoo, että Hakaniemen tapaus nostaisi asian jälleen tapetille, ja kenties käynnissä olevat vaalit saisivat aikaan keskustelua asian tiimoilta – ongelmaa tai asian vakavuutta ei saisi enää vain peitellä.

– Tämän luulisi olevan pormestari Jan Vapaavuoren agendalla, koska hän haluaa kehittää rantoja Helsingissä, Lauraéus pohtii.