SAS:n johtaja sähkölentokoneista: "Ei saa tulla tilannetta, että kone lakkaa toimimasta ilmassa"

Lentomatkustaminen on nimetty länsimaalaisten suurimmaksi ilmastosynniksi. Keskustelu lentämisen ilmastohaitoista käykin kuumana Ruotsissa. Toimet ovat jääneet toistaiseksi puheen tasolle ja lentomatkustamisen kasvu jatkuu.

Myös Ruotsin valtio-omisteinen lentoyhtiö SAS teki kolmannella vuosineljänneksellä uuden matkustajaennätyksen. Matkustajia oli yli 250 000 enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Gustafsonin mukaan lentämisen kestävyys ei ole ollut avaintekijä aiemmin, mutta tulevaisuudessa se on sitä. Pidemmällä aikavälillä se on jopa eksistentiaalinen kysymys alalle.

– Fakta on se, että lentäminen vastaa noin kahta prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Muissa kuljetusmuodoissa, kuten rekkaliikenteessä ja meriliikenteessä, päästöt ovat paljon suuremmat. Meillä on kuitenkin suuri hiilijalanjälki. Sitä ei pääse pakoon, sanoo Gustafson.

Hänen mukaansa asiakkaiden pitää tietää, että yhtiöt tekevät kaikkensa pienentääkseen hiilijalanjälkeään.

– Asiakkaille on mahdollistettava, että he voivat nauttia säännöllisestä lentämisestä ilman liian kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Kohti nollapäästöjä

SAS:n tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä 25 prosentilla verrattuna vuoteen 2010. Yhtiö tähtää myös siihen, että vuoteen 2030 mennessä se operoi kaikki kotimaan lentonsa biopolttoaineilla.

SAS investoi uusiin koneisiin, jotka ovat 15−20 prosenttia polttoainetehokkaampia ja tuottavat saman verran vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

– Investoimme kahden vuoden aikana, vuoteen 2020 mennessä, 54 miljardia kruunua uusiin koneisiin. Se on 2,5:n Juutinrauman sillan verran. Se ei kuitenkaan riitä.

Gustafson uskoo, että loppujen lopuksi tarvitaan teknologiaa, jossa on nollapäästöt.

– Sellaista ei ole kuitenkaan nyt tarjolla kaupallisiin lentoihin. Se voi olla todellisuutta ehkä 15−20 vuoden päästä. Emme voi odottaa 20 vuotta. Nyt ainoa todellinen vaihtoehto on lentää enemmän biopolttoaineilla.

Ongelmana on, että biopolttoaineita on heikosti tarjolla. Niiden tuotanto on pientä ja hinnat ovat korkealla.

– Emme ole nähneet minkäänlaista poliittista liikehdintää, jolla pyrittäisiin kannustamaan biopohjaisten lentopolttoaineiden massatuotantoon. Meillä olisi täällä kaikki tarvittava raaka-aine ja voisimme sen helposti tehdä, sanoo Gustafson.

Koska politiikasta ei ole ollut apua, SAS on ryhtynyt itse toimeen. Yhtiö kirjoitti aiesopimuksen öljy-yhtiön kanssa, joka rakentaa tuotantolaitoksen Länsi-Ruotsiin vuoteen 2022 mennessä. Yhtiö alkaa tuottaa siellä korkealaatuista biopolttoainetta, jota SAS ostaa.

Sähkölentokoneita?

The Guardian -lehden mukaan Norja tähtää siihen, että kaikki lyhyen matkan lennot olisivat sataprosenttisesti sähköisiä vuoteen 2040 mennessä. Myös Gustafson sanoo uskovansa vakaasti sähkölentokoneet mahdollistavan teknologian kehitykseen.

– Siirtymä vaatii aikaa. Vaikka teknologia keksittäisiin huomenna, niin vie monia vuosia ennen kuin sitä tullaan näkemään kaupallisilla lennoilla. Teknologiaa pitää testata uudestaan ja uudestaan, koska sellaista tilannetta ei voi tulla, että se lakkaa toimimasta ilmassa, Gustafson sanoo.

SAS on auttanut pientä, kaksipaikkaista sähkölentokonetta rakentavaa norjalaisyhtiötä investoinneissa. Yhtiö tekee myös yhteistyötä Airbusin kanssa.

– Haluamme työskennellä Airbusin t&k-tiimin kanssa ja kannustaa heitä kiihdyttämään sähkömoottoreiden kehitystyöstä. Teemme voitavamme.

"Lentovero pelkkä budjetin tilke"

Ruotsin valtio vastasi lentojen aiheuttamiin päästöihin ottamalla käyttöön lentoveron viime huhtikuun alussa. Gustafsonin mukaan lentovero on vain yksi vero muiden joukossa ja sen vaikutus kestävyyteen on nolla.

– Lentovero on brändätty kestävyyttä edistävänä, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta. Poliitikot olisivat voineet esimerkiksi ohjata rahat laajan biopolttoaineiden tuotannon tukemiseen. Silloin olisin ymmärtänyt sen.

– Kaikki tietävät, ettei vero edistä kestävyyttä. Se ei auta alaa yhtään. Se ei luo meille mahdollisuuksia saada tarpeeksi tuottoja investoidaksemme uusiin teknologioihin. Se on vain budjetin tilke.

SAS on maksnut lentoveroa tähän mennessä lähes puoli miljardia kruunua. Gustafsonin mukaan lentoveron vaikutuksia voi arvioida vasta myöhemmin.

– Vaikutukset näemme vasta matalasesongilla, kun yritämme täyttää koneita. Joko lentämisestä tulee jonkin verran kalliimpaa tai sitten meidän on kompensoitava veroa alentamalla tuottojamme.

– Jää nähtäväksi, pelottaako vero asiakkaita pois. Seurauksia voi arvioida sitten, kun olemme nähneet, mitkä ovat veron vaikutukset kokonaisen vuoden aikana.

Toivotko, että Ruotsiin tulee porvarihallitus, joka poistaa veron, kuten ovat luvanneet?

– Normaalisti kun jokin vero otetaan käyttöön, niin siitä on vaikea päästä eroon. Toivon, että veron toteutusta harkitaan vielä, ja sitä käytettäisiin helpottamaan alaa siirtymisessä kestävämpään toimintaan. Jos poliitikot aikovat jotain tehdä, niin siitä voisi aloittaa.