Mainos

Lentoliikenne lisääntyy, mutta päästöjä pitäisi hillitä – Finnair ottaa käyttöön biomaksun, lentokoneiden painoa kevennetään

1:59

Lentoliikenteellä on edessään tukku ympäristötoimia, joilla yritetään hillitä lisääntyvän liikenteen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Karkeasti arvioiden lentoliikenteen määrä kaksinkertaistuu 15 vuoden aikana.

Uutisvideo: Suomelle kiitosta lentomatkustamiseen tekemistään päästövähennyksistä

Lentokonevalmistajat ovat laskeneet, että parinkymmenen vuoden kuluessa tarvitaan jopa 40 000 uutta lentokonetta korvaamaan vanhoja ja vastaamaan liikenteen kasvuun.

Valtiot, kansainväliset järjestöt, tutkijat, ympäristöasiantuntijat ja alan yritykset pohtivat keinoja päästöjen vähentämiseksi. Yhtä ja toista on saatu jo aikaan, mutta edessä on vielä runsaasti ratkaisemattomia kysymyksiä ilmastovaikutusten hillintään.

STT kysyi, millaiselta ilmailun ympäristökehitys näyttää. Asiantuntijoina ovat apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä, Trafin johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner, Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki sekä Norwegianin viestintäjohtaja Lasse Sandaker-Nielsen.

Mitkä ovat parhaat tavat vähentää lentämisen päästöjä?

Liikenteen tutkimuskeskuksen Heikki Liimatainen luonnehtii lentoliikenteen päästöjen vähentämistä yleisesti ottaen hyvin vaikeaksi.

Ilmailualalla eritellään päästöjen pienentämiskeinot 4 kokonaisuuteen: teknologinen kehitys, operatiiviset parannukset kuten reittivalinnat, vaihtoehtoiset polttoaineet ja päästöhyvitysten ostaminen.

Trafin Katja Lohko-Soner nostaa kaksi tapaa ylitse muiden.

– Hiilineutraaliuteen päästään biopolttoaineella ja noudattamalla päästöjärjestelmien tavoitteita.

Mistä lähdetään liikkeelle?

Tavoitteena on, että koko maailman lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät enää kasvaisi vuoden 2020 jälkeen verrattuna vuosien 2019–2020 päästöjen keskiarvoon.

Lentoliikenteen maailmanlaajuisen päästöjärjestelmän Corsian säännöt edellyttävät, että lentoyhtiöiden tulee raportoida ja todentaa kansainvälisten lentojensa hiilidioksidipäästöt ensi vuoden alusta alkaen. Jos ja kun päästöt kuitenkin kasvavat, joutuvat lentoyhtiöt hyvittämään ympäristöhaittojaan hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöille tulee hinta. Päästöyksiköitä syntyy päästöjä vähentävistä hankkeista esimerkiksi sähköntuotannossa, jätehuollossa tai maa- ja metsätaloudessa.

Jo olemassa oleva EU- ja Eta-alueiden sekä Suomen sisäisten lentojen päästökauppajärjestelmä säilyy Corsian rinnalla.

Esimerkiksi Finnairin lasku pelkästään EU:n päästökaupassa viime vuonna oli runsaat kolme miljoonaa. Tänä vuonna maksettavaa on yli 10 miljoonaa päästöoikeuden hinnan nousun vuoksi.

Millaisia polttoaineratkaisuja on kehitteillä?

Lentämisen päästöjä saataisiin alemmas, jos lentoyhtiöt siirtyisivät kestävällä tavalla tuotettuihin biopolttoaineisiin. Niiden käyttö yleistyy kuitenkin verkkaisesti.

– Tällä hetkellä biopolttoainetta ei juuri ole käytössä sen korkean hinnan vuoksi, kertoo Lohko-Soner. Hänen arvionsa mukaan ainakin alkuvaiheessa tarvittaisiin jonkinlainen tukijärjestelmä.

Finnairin Ihamäki kertoo biopolttoaineiden päästövähennyspotentiaaliksi 60–80 prosenttia verrattuna lentokoneissa käytettävään kerosiiniin. Hän kuvaa tilannetta muna–kana-ongelmaksi.

– Me emme sitoudu, ellei hinta tule vähän alas. Hinta ei luultavasti tule alas, ellemme pysty sitoutumaan siihen laajemmin. Käymme parhaillaan keskusteluja potentiaalisten toimittajien kanssa, miten biopolttoaineita saataisiin ja millä hinnalla.

Ihamäki kertoo, että neuvottelut ovat loppusuoralla ja valinta tehtäneen alkavalla viikolla.

Miten painoa saadaan lentokoneista pois?

Lentokoneiden painoa kevennetään kaikin mahdollisin tavoin, sillä kevyt kone kuluttaa vähemmän polttoainetta – lentoyhtiön suurta kuluerää.

Uudet koneet rakennetaan ja sisustetaan entistä kevyemmistä materiaaleista ja niiden rungot suunnitellaan mahdollisimman aerodynaamisiksi. Pienetkin yksityiskohdat vaikuttavat: esimerkiksi Finnairin käyttämät astiat ovat 15 prosenttia kevyemmät kuin vastaavat tavalliset astiat, Ihamäki havainnollistaa.

Matkustajillakin olisi mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen.

– Laskimme vastikään, että jos jokainen matkustaja Finnairin lennolla vuoden aikana jättäisi yhden kilon matkatavaraa kotiin, sillä lennettäisiin 20 Tokion-lentoa.

Myös lentokoneen täyttöasteella on merkitystä päästöjen kannalta, mutta ennen kaikkea lentoyhtiön tulokselle; puolityhjiä koneita ei kannata lentää ympäri maapalloa.

Miten reittivalinnat vaikuttavat ympäristöön?

Lentoyhtiöt yrittävät päästä mahdollisimman nopeasti pisteestä a pisteeseen b. Lentoyhtiöt hyödyntävät reittisuunnittelussa esimerkiksi suotuisia tuulia ja useiden kilometrien korkeudella esiintyviä suihkuvirtauksia, sillä niiden avulla säästetään aikaa ja polttoainetta.

Apulaisprofessori Liimatainen nostaa ratkaisupalettiin myös ilmatilan, sen ruuhkaisuuden vähentämisen ja lennonjohtamisen parantamisen. Euroopan lennonjohtopalveluiden kehittämisestä vastaava Eurocontrol arvioi, että eurooppalainen lennonjohtojärjestelmä hallinnoi noin 26  000 lentoa päivittäin. Ennusteiden mukaan lentojen määrä olisi kaksinkertainen jo vuonna 2020. Tehokas lennonjohtaminen vähentää ympäristöhaittoja, sillä tällöin koneet eivät joudu odottelemaan lähtölupaa, kiertoreiteille tai väistämään muuta liikennettä tarpeettomasti.

Norwegianin Sandaker-Nielsen muistuttaa myös jokaisen matkustajan oman reittivalinnan merkityksestä.

–  Mitä enemmän lennät suorilla lennoilla, sitä vähemmän päästöjä.

Eurostat kertoo, että sen tilastomenetelmien mukaan viime vuonna EU-alueella ylittyi miljardin matkustajan raja.

Miten kuluttajien käyttäytymistä ohjattaisiin?

Lentomatkan päästöjen kompensoiminen erilaisilla maksuilla lentolipun oston yhteydessä yleistynee.

Lentolipun hinnoittelussa on mahdollista ottaa käyttöön esimerkiksi ylimääräinen bio-osuus, jolla hankittaisiin biopolttoainetta. Lohko-Soner pohtii, että valtionhallinto ja kunnat voisivat ohjata omia ostojaan tällaisiin lippuihin.

Finnairilta kerrotaan, että ylimääräinen vapaaehtoinen "biomaksu" yhtiön lentolipuille otetaan käyttöön vuoden alusta. Oston voi tehdä ennen lentoa, sen aikana tai jälkeen. Täsmällisiä summia ei vielä ole määritelty.

STT:n hiljattain tekemän kyselyn perusteella vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat lipun hintaan lisättävää lentoveroa, muut puolueet suhtautuvat veroon joko varauksella tai kielteisesti.

Lentämisen päästöt vähenevät jos lennetään vähemmän, huomauttaa tutkimuskeskus Vernen Liimatainen. Lentoliikenne kuitenkin kasvaa kaikkialla ja erityisesti kehittyvissä talouksissa, kuten Aasiassa.

– On vähän hankala nähdä tilannetta, että siellä lentäminen vähenisi. On ihmisiä, jotka eivät ole lentäneet koskaan. Jos on varaa lähteä matkalle, varmasti myös lähdetään.  

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja