Sarjahukuttajan selitykset menivät poliisille pitkään läpi – oikeus ei niitä uskonut

Syyttäjä: Erittäin poikkeuksellinen tapaus 6:42

Käräjäoikeuden päätös sarjahukuttajan jutussa on tylyä luettavaa. Niin tapahtumien kuin poliisitoiminnan kannalta.

Käräjäoikeus tuomitsi Pekka Tapani Seppäsen, 51, neljäntoista ja puolen vuoden vankeuteen.

– Asiassa on riidatonta, että Seppäsen omistamilla tai hallitsemilla kiinteistöillä on kuollut yhteensä seitsemän ihmistä. Kuolemien lisäksi kiinteistöillä tai Seppäsen seurassa on sattunut eri henkilöille useita hengenvaarallisia tilanteita, oikeus lausui päätöksessään.

– Hengenvaarallisia tilanteita kuolemaan johtaneet mukaan lukien on siten Seppäsen omistamilla tai hallitsemilla kiinteistöillä taikka Seppäsen seurassa sattunut muille kuin Seppäselle itselleen yhteensä ainakin 15.

Tapaukset sattuivat ryyppyporukalle, jota Seppänen piti otteessaan. Niihin liittyi väkivaltaa ja uhkauksia.

Tapahtumat lähtivät selviämään, kun krp ryhtyi tutkimaan tapauksia keväällä 2015.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Seppäsen kahdesta taposta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kolmesta tapon yrityksestä.

Alla on selostettu tuomiot. Kuvat ovat poliisin esitutkintapöytäkirjasta.

Veneen kaato – kolme tapon yritystä 2007

Ensimmäinen tapaus ajoittuu syyskuuhun 2007. Järven vesi oli 13-14 -asteista, kun Seppänen ja neljä muuta lähtivät mökiltä järvelle soutelemaan.

Matkaa rantaan oli satoja metrejä, kun Seppänen kaatoi veneen. Seppänen ja hänen naisystävänsä lähtivät uimaan kohti rantaa.

Päihtynyt kolmikko - yksi mies ja kaksi naista - jäi veteen. Yhdellä oli kipsi jalassa, koska kertomansa mukaan Seppänen oli työntänyt hänet liikkuvasta autosta.

Avunhuudot kuulleet kaksi sivullista onnistuivat pelastamaan kolmikon.

Yksi veden varaan joutuneista oli ennen veneen kaatumista epäillyt, ettei hän selviä hengissä nähtyään liikaa Seppäsen miehiin kohdistamasta seksuaalisesta väkivallasta.

Oikeus totesi myös, että Seppänen uskoi toisen veden varaan joutuneen naisen sisaren tehneen Seppäsen lapsesta lastensuojeluun ilmoituksen.

Tämän taustalla oli Seppäsen asunnossa aikanaan tapahtunut murha. Seppästä epäiltiin murhan yllytyksestä, mutta ei syytetty.

Rannalle hälytettiin poliisi. Yksi veden varaan joutuneista oli heti sanonut poliisille ja ensihoitajalle, että kyse oli tahallisesta teosta. Esitutkintaa tästä ei kuitenkaan aloitettu, vaan tapausta pidettiin onnettomuutena.

Kuolema rannassa – tappo 2010

15. heinäkuuta tapahtuneen tapon tausta juontui edelliseen kevääseen. Miespuolinen uhri oli toukokuussa tehnyt rikosilmoituksen häneen kohdistuneesta raiskauksesta ja siitä, että uhrin tililtä oli nostettu rahaa. 

Mies nimesi tekijäksi Seppäsen.

Mies oli kertonut myös sairaalassa useita kertoja tulleensa kaksi kertaa huumatuksi ja raiskatuksi.

– Varsinkin seksuaalirikoksia koskeva ilmoitus olisi perusteellisesti tutkittuna ilmeisesti johtanut Seppäsen kannalta vakaviin seuraamuksiin. Seppänen on uhkaillut [uhrin] läheisiä saadakseen ilmoitukset peruutetuiksi, mutta pitkäaikaisen päihteiden väärinkäyttäjän peruuttamistahdon pysyvyyteen hän ei ole voinut luottaa, oikeus lausui.

– Rikosilmoitusten jälkeen Seppänen on vielä juuri ennen [uhrin] kuolemaa saanut tietää sukupuoliteitse tarttuvasta parantumattomasta virustartunnasta, jota hänellä aikaisemmissa testeissä ei ole ollut ja jota hänellä sen vuoksi on ollut syytä epäillä [uhrilta] saaduksi.

Uhri oli yrittänyt piileksiä Seppäseltä, mutta kun hän pääsi 14. heinäkuuta terveyskeskuksesta Seppänen on heti noutanut hänet kesäasunnolleen.

Samana päivänä Seppänen vei miehen soutelemaan ja vene kaatui. Ilman paikalle sattumalta osunutta ulkopuolista apua alkoholia ja kipulääkkeitä ottanut mies olisi kuollut.

Seuraavana yönä Seppänen hukutti vahvassa humalassa olleen miehen mökin rantaan.

Poliisi teki tapauksesta kuolemansyyn tutkinnan ja Seppästä epäiltiin heitteillepanosta ja kuolemantuottamuksesta. Tutkinta lopetettiin toteamalla, ettei rikosta ollut tapahtunut.

Veneen tappi irti – tappo 2011

Oikeus tuomitsi Seppäsen kesäkuussa 2011 tapahtuneesta taposta.

Tässä tapauksessa veneessä oli kolme miestä ja nainen. Oikeus katsoi Seppäsen irrottaneen veneen tapin ja lähteneen sitten uimaan.

Kaksi veneessä olleista oli ollut mökillä yllä selostetun vuoden 2010 tapahtumien aikaan.

– [He] ovat tienneet, mitä mökillä on [miehen] kuollessa tapahtunut, oikeus totesi motiivista.

Veneessä olleet saivat tapin uudelleen kiinni. Oikeuden mukaan epäselväksi jäi oliko Seppänen kaatanut veneen tahallaan vai oliko se kaatunut Seppäsen pyrkiessä siihen vedestä.

Nainen kannatteli vedessä toista miehistä, mutta Seppänen ei oikeuden mukaan auttanut toista miestä, vaan lähti uimalla hakemaan apua.

Kun paikalle tuli kaksi ulkopuolisten venettä, niin Seppänen palasi.

– Seppänen on odottanut tapahtumapaikalla apua tarjoamatta, kunnes [uhri] on hukkunut, oikeus totesi.

Poliisi tutki tapausta vuonna 2011 ja totesi sen onnettomuudeksi, vaikka veneessä ollut nainen oli todennut poliisille: ”Pekka muuten kaatoi sen veneen”.

Rantakuolema – törkeä kuolemantuottamus 2014

Heinäkuussa 2014 Seppänen painosti itseään päihtyneemmän ja toimintakyvyttömämmän sekä pelastusliivittömän muun seurueen veneeseen käskemällä, ettei kukaan saa jäädä mökille.

Järvellä Seppänen heitti airot veteen ja lähti uimaan kohti mökkirantaan.

Kun yksi veneessä olleista sai toisen airon takaisin, Seppänen ui ottamaan sen uudestaan pois.

Hyvänä uimarina tunnettu mies ja veneessä ollut nainen lähtivät mukaan.

– Seppänen on siten tietoisena [miehen] huonosta toimintakyvystä luonut tilanteen, jossa mökille pääseminen on näyttänyt edellyttävän uimaan hyppäämistä ja joka on houkutellut uimaan hyppäämiseen.

Oikeus katsoi, että uhrin juopumustilaan on liittynyt vahvasti alentunut harkintakyky.

–  [Miehen] uimaan hyppäämistä ei voida pitää tietoisena riskin ottamisena. Pikemminkin Seppäsen toiminta on luonut [miehelle] ansan, jossa [mies] erehtyy ottamaan toimintakykyynsä nähden liian suuren riskin.

Seppänen ja uimari selvisivät rantaan, mutta uhri hukkui rantaveteen.

Oikeus pohti sitä oliko kyse onnettomuudesta vai oliko uhrin päätä painettu veden alle. Tahalliselle teolle ei motiivia löytynyt.

– Asiassa ei voida sulkea varteenotettavan epäilyn ulkopuolelle sitä, että Seppänen on voinut löytää [miehen] hukkuneena.

Oikeus katsoi teon törkeäksi kuolemantuottamukseksi.

Vuonna 2014 poliisi oli todennut, että kyse oli tapaturmasta.

Kritiikkiä poliisille

Oikeus antaa päätöksessään kritiikkiä vanhoja juttuja tutkineille poliiseille ainakin rivien välissä.

– Riippumatta viranomaisten toiminnan oikeellisuudesta tilanne on Seppäsen lähipiirin näkökulmasta ollut se, ettei heidän epäilemäänsä tai tietämäänsä Seppäsen menettelyyn tulla viranomaisten toimesta pitempivaikutteisilla toimilla puuttumaan.

– Nämä henkilöt ovat siten joutuneet itse huolehtimaan turvallisuudestaan. Tämä on voinut tehokkaimmin tapahtua välttämällä vastakkainasettelua Seppäsen kanssa.

– Useat asiassa kuullut henkilöt, jotka ovat kertoneet tulleensa Seppäsen pahoinpitelemiksi tai kokeneet uhkailua, eivät ole ilmoituksensa mukaan uskaltaneet tehdä rikosilmoituksia tai he ovat ne peruuttaneet pelätessään Seppäsen kostoa.

Pekka Seppäsen asianajaja Jukka Ketonen kommentoi videolla, että todennäköisesti käräjäoikeuden tuomiosta valitetaan hovioikeuteen. 

Asianajaja: Ei mitään käsitystä missä tuomittu sarjahukuttaja on 2:24

 

Lue myös:

    Uusimmat