Mies kuoli ampumisessa uimarannalla Jyväskylässä – väijyttäjien tapposyytteet nurin

Uhri oli kutsuttu Jyväskylään, ja juna-asemalta matka jatkui henkilöautolla Jyväskylän Kirrin uimarannalle. Uhri oli houkuteltu paikalle kertomalla keikasta, jota ei todellisuudessa ollut olemassakaan.

Uimarannalla uhrin kanssa oli alettu selvittää uhrin velka-asiaa. Taustalla kerrotaan myös olleen uhrin halu irtautua yhdessä tehdyistä rikoksista. Syytettyjen välisen aiemman keskustelun perusteella oikeus kuitenkin päätteli, että kyseessä oli suunniteltu ryöstö.

Lue myös: 25-vuotias mies löytyi joulun alla ammuttuna uimarannalta Jyväskylässä – nyt vangittiin kaksi epäiltyä lisää

Miehet kertoivat käsikähmästä ja vahinkolaukauksesta

Uimarannalla erimielisyydet yltyivät fyysisiksi, ja syytetyn mukaan uhri otti esille ampuma-aseeksi muutetun starttipistoolin. Syntyi käsikähmä, jossa toinen syytetyistä oli tarttunut uhrin asekädestä ja alkanut vääntää sitä. Syytettyjen mukaan jossain vaiheessa käsikähmää ase oli lauennut, luodin osuen uhria keskivartaloon.

Syytetyn mukaan hän ei huomannut laukausta, vaan tappelu jatkui hetken ja uhria muun muassa lyötiin nyrkkiraudalla ja ammuttiin ilmapistoolilla. Käsirysyn loputtua oli uhrin vointi alkanut hiipua, mutta syytetyn mukaan tämä oli kieltänyt soittamasta paikalle ambulanssia. Mies oli poliisin etsintäkuuluttama.

Syytetyt kiirehtivät tämän jälkeen pois paikalta ja myöhemmin palatessa poliisi oli jo uimarannalla.

Lue myös: Jyväskylässä uimarannalla joulun alla sattunutta tapahtumaa tutkitaan epäiltynä tappona

Rikoslaboratorion arvio ei riittänyt tuomioon

Luoti oli lävistänyt uhrin vatsa-aortan, mistä seurasi runsasta verenvuotoa. Uhrin arvioidaan kuolleen noin 15–60 sekunnin sisällä vammasta, ja sitä ennen uhrin tajunta on alkanut heikentyä.

Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio oli tehnyt arvion, jonka mukaan ase olisi laukaistu 60–120 senttimetrin päässä uhrista. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että kyse on arviosta, eikä sitä voi näyttöarvoltaan pitää yhtä vahvana kuin esimerkiksi DNA-näytettä. Tekoa ei voida siksi katsoa syytettyjen syyksi vain tämän arvion perusteella.

Oikeus kiinnitti myös huomiota siihen, että jos syytetyt olisivat ampuneet uhrin, miten he olisivat sen jälkeen hukanneet aseen ampumapaikalle. Todistajien kertomuksista näet selvisi, että epäillyt olivat etsineet asetta tekopaikalta sitä löytämättä. Poliisi löysi aseen paikalta myöhemmin.

– Käräjäoikeuden mielestä edellä mikään edellä mainittu todiste yksin tai yhdessäkään asiassa muun esitetyn kirjallisen tai henkilötodistelun perusteella ei aiheuta sitä, vastaajien ja ennen kaikkea [toisen syytetyn] vaihtoehtoinen tapahtumankuvaus aseen laukeamisesta kamppailutilanteen yhteydessä voitaisiin riittävällä varmuudella sulkea pois, oikeus totesi.

Lue myös: Henkirikos Jyväskylässä: Poliisi epäilee nuorta miestä murhasta

Kuolema katsottiin miesten syyksi

Sen sijaan käräjäoikeus katsoi miesten kuitenkin aiheuttaneen toimillaan miehen kuoleman. Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että syytetyt olivat aloittaneet uhrin pahoinpitelyn tietäen, että tämä on aseistautunut ampuma-aseella, jonka uhri ottikin teon kestäessä esille.

– Kamppailemalla asianomistajan kanssa sekä menettelemällä muutoinkin edellä mainitulla tavalla vastaajat ovat huolimattomuudellaan aiheuttaneet sen, että asianomistajalla ollut ase on lauennut ja luoti on osunut asianomistajan keskivartaloon aiheuttaen lopulta tämän kuoleman. Näiltä osin vastaajien syyllisyydestä ei ole jäänyt järkevää epäilyä.

Oikeus myös huomioi, että miehet olivat jättäneet uhrin hengenvaarallisesti loukkaantuneena tai kuolleena uimarannalle soittamatta hätäkeskukseen, vaikka he tiesivät, ettei tällä ole puhelinta mukanaan. Tämä huomioon ottaen oikeus piti kuolemantuottamusta törkeänä.

Tekoa ei pidetty hätävarjeluna, sillä oikeus katsoi syytettyjen tietoisesti harhauttaneen aseistetuksi tunnetun uhrin pahoinpideltäväksi syrjäiseen paikkaan. Miehen puolustautuminen ampuma-aseella ei siis ollut yllätyksellinen, oikeudeton hyökkäys, johon olisi voinut vastata hätävarjelulla.

Lue myös: "Tämä on ryöstö, kaikki maahan" -huuto säikäytti – suuri poliisioperaatio Jyväskylän yliopistossa turhan takia

Kaksi suojeli tekijöitä

Vuonna 2004 syntynyt Jere Einari Kärkkäinen tuomittiin törkeän kuolemantuottamuksen ja törkeän ryöstön lisäksi aiemmin tapahtuneista törkeästä kotirauhan rikkomisesta, törkeästä ryöstöstä ja ampuma-aserikoksesta. Kun huomioon otettiin miehen aiempi ehdollinen vankeus, tuomittiin hänet yhteensä 5 vuoden ehdottomaan vankeuteen. 

Vuonna 20003 syntynyt Risto Samuel Sykiäinen tuomittiin taas törkeän kuolemantuottamuksen ja törkeän ryöstön lisäksi Kärkkäisen tavoin törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja törkeästä ryöstöstä, minkä lisäksi hänen syykseen katsottiin kolme perusmuotoista ryöstöä. Rangaistus teoista oli 5 vuotta 10 kuukautta vankeutta.

Miehet määrättiin korvaamaan uhrin äidille ja isälle kummallekin 9000 euroa ja kummallekin sisarukselle 6000 euroa kärsimyskorvauksia. 

Lisäksi kaksi naista tuomittiin rikoksentekijän suojelemisesta. Toinen sai sakkoja, mutta toinen jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, koska hän oli lopulta suostutellut toisen tekijän ilmiantamaan itsensä poliisille.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lue myös: Mies yritti solmia nukkuvan päähän muovipussin keskellä Jyväskylän matkakeskusta – sivulliset puuttuivat peliin