Julmista kostoistaan tunnettu tappaja sai mahdollisuuden lähteä pakomatkalle vielä tuomion julistamisen jälkeenkin. Tilanne olisi surkuhupaisa, ellei se tuottaisi niin paljon lisää tuskaa sarjahukuttajan uhreille ja heidän läheisilleen, kirjoittaa MTV:n rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Hannula.
Viime tammikuussa Itä-Suomen hovioikeus teki päätöksen: sarjahukutuksista kaksi kuukautta tutkintavankeudessa muun muassa tapoista epäiltynä istunut maanviljelijä Pekka Tapani Seppänen olisi päästettävä vapaaksi heti.
Kyse oli tilanteesta, jossa maanviljelijä oli valittanut vangitsemisestaan hovioikeuteen. Hänen mielestään ei ollut todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen rikoksiin, ja karjaakin pitäisi päästä hoitelemaan.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus oli päätynyt vangitsemaan miehen keskusrikospoliisin vaatimuksesta marraskuussa 2015. Todennäköisin syin vangitun on mahdollista tuoda asia uudelleen harkittavaksi kahden viikon välein, ja asiaa oli käsitelty käräjäoikeudessa joulukuun aikaa kolmasti. Kertaakaan Seppäsen pyyntöön ei ollut suostuttu.
Hovioikeus pudotti jutun tutkijoille ja asianosaisille 21. tammikuuta pommin: Seppänen olisi päästettävä vapaaksi heti. Kolme tuomaria oli vapautuspäätöksestä yksimielisiä.
1:58
Hovioikeus halusi konkretiaa
Hovioikeus vaikuttaa halunneen näpäyttää keskusrikospoliisin ylikomisariota liian ympäripyöreistä perusteluista.
”- vangitsemisvaatimuksen tueksi annetut tiedot ovat niukkoja ja ylimalkaisia.”
Ylikomisarion mukaan esitutkinta oli vielä kesken, mutta tutkinta valmistuisi ajallaan - eikä maanviljelijän karjalla olisi hätää. Oikeus kuitenkin kaipasi konkreettista näyttöä.
”Paikkatutkimuksen tulosten on kerrottu tukevan rikosepäilyä, mutta tutkimuksen tuloksia ei ole esitelty oikeudelle.”
”Vuosien 2010 ja 2014 tapahtuneiden hukkumiskuolemien osalta ei ole esitetty mitään konkreettista selvitystä siitä, millä konkreettisella menettelyllä Seppänen olisi aiheuttanut seurustelukumppaninsa ja uimaan lähteneen henkilön kuoleman.”
Keskusrikospoliisi ei vaatinut vangitsemista sillä perusteella että epäilty saattaisi paeta tai vaarantaa tutkintaa - aiemman rikosrekisterin tai tutkinnassa ilmi tulleiden kertomusten perusteella tällaistakin riskiä olisi voinut nähdä. Häntä epäiltiin jo tässä vaiheessa myös törkeästä parituksesta ja alkoholirikoksesta.
Tilanne johti siihen, että vakavista rikoksista epäilty päästettiin poikkeuksellisesti vapaalle jalalle.
Kaikki sarjahukuttajaa vastaan puhuneet saivat jäädä kauhulla odottamaan esitutkinnan valmistumista, syytteiden nostamista ja oikeudenkäyntiä.
Pelko varjosti oikeudenkäyntiä
Sarjahukuttajan eloon jääneillä uhreilla ja heidän omaisillaan oli täysi syy olettaa, etteivät viranomaiset usko heidän kertomuksiaan tälläkään kertaa.
Pelko Seppästä kohtaan näkyi käräjäoikeuden tänään antaman tuomion mukaan oikeudenkäynnissä muuttuneina kertomuksina. Yksi todistaja kieltäytyi itkien todistamasta, hän kertoi oikeudelle pelkäävänsä Seppästä.
Monet kokivat, ettei poliisi ollut ensin ottanut heitä todesta, ja nyt tappaja oli taas oikeuden päätöksellä vapaana.
- Nämä henkilöt ovat siten joutuneet itse huolehtimaan turvallisuudestaan, tänään annetussa tuomiossa todetaan.
Erikoista on myös se, että syyttäjä vaati Pekka Seppäsen vangitsemista vieläoikeudenkäynnin pääteeksikin, mutta käräjäoikeus kertoi päättävänsä asiasta tuomion antamisen yhteydessä.
Tiedossa ei ole, kohdistettiinko Pekka Seppäseen tämän vapauttamisen jälkeen jonkinlaista valvontaa poliisin toimesta - joka tapauksessa hänen onnistui kadota kuin taivaan tuuliin päivänä, jolloin oikeus määräsi hänet vankeuteen 14,5 vuodeksi.
Vaikea kuvitella, miltä Seppäsen vainon kohteista mahtaa tuntua juuri nyt.
Kostonhimoa ja väkivaltaa
Ja se konkretia: sitä poliisin esitutkintamateriaali on täynnä.
Sarjahukuttaja huumasi ihmisiä ja käytti heitä hyväkseen sekä seksuaalisesti että taloudellisesti.
Esimerkiksi tapaus, jossa Seppänen puki käteensä suojahanskat ja piikitti täysin yllättäen lääkeruiskulla niskaan tupakalla ollutta naista, jonka Seppänen epäili tehneen lapsensa huostaanottoon johtaneen lastensuojeluilmoituksen.
Tai toinen tapaus, jossa hän tuttaviensa edessä tunki lehmänlantaa tiedottomana makaavan naisen sukupuolielimiin kostoksi siitä, että tämä oli oksentanut Seppäsen asuntoon.
On mahdollista, että hän pahoinpiteli lomittajansa ja hakkasi tämän koiran kuoliaaksi kostoksi siitä, että tämä oli tehnyt Seppäsen eläimistä eläinsuojeluilmoituksen - tai näin ainakin Seppänen vahvasti epäili.
32-vuotiaan kirvesmiehen hän tappoi ilmeisesti kostoksi siitä, että häneen oli raiskauksen yhteydessä tarttunut parantumaton sairaus. Uhrin omaiset saivat kestää Seppäsen karmivia uhkauksia vielä pitkään vuonna 2010 tapahtuneen tapon jälkeenkin.
Kostonhimo ja väkivalta kaikkia niitä kohtaan, jotka asettuivat häntä vastaan. Sarjahukuttajan tapaus muistuttaa, millaista on silkka pahuus.
Sinisilmäisinä kuvittelemme aina, ettei tällainen rikollisuus olisi jostain kummallisesta syystä juuri Suomessa mahdollista. Oikeusjärjestelmämme pitäisi kuitenkin pystyä parempaan.