Juuri sopivasti peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten päättäjäisten alla tuleva hallitus kertoo oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle. Tämä oli ilmeisesti demareille kynnyskysymys, johon muut taipuivat, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kirjoittaa kolumnissaan.
Koulutus varmasti kaipaa lisäpanostuksia, mutta hallitusohjelmassa mennään nyt kalliin bulkki-ratkaisun taakse, joka ei korjaa lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia.
Suurin ongelma ovat tällä hetkellä ne koulupudokkaat, joilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Jopa 11 prosentilla peruskoulun päättäneistä on niin huono lukutaito, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja estää jatko-opinto- tai työnsaantimahdollisuuksia.
Liian moni siirtyy armo-vitosilla eteenpäin vain huomatakseen, että toisen asteen opinnot eivät suju. Heille oppivelvollisuuspakon kasvattaminen ei ole ratkaisu, vaan jättää heidät kamppailemaan todellisten ongelmien kanssa.
Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakouluvaiheesta saakka. Nyt nämä rahat käytetään kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden myötä bulkki-ratkaisuna nuoriin, joilla opinnot sujuvat muutenkin hyvin.
Erityis- ja lisätuen puutteen lisäksi todellisia ongelmia on edellisen hallituksen leikkausten myötä koulujen luokka- ja ryhmäkokojen kasvu. Kristillisdemokraatit ovat koko ajan halunneet panostaa pienempiin luokkakokoihin ja kasvattaa tuntikehyksiä kunnissa niin, että opettajilla on mahdollisuuksia tuki- ja jakotunteihin sekä pienryhmäopetukseen silloin, kun se on tarpeen. Lisäksi kymppiluokkaan satsaaminen antaisi monelle tarvittavan lisävuoden valmiuksien parantamiseen.
