Don-ori lähti karkuteille Loviisassa perjantaina ja upposi saviseen ojaan. Etsijäkoira Rufus löysi hevosen jäljille ja hevonen pelastui. Nyt Don toipuu tapauksesta ja voi hyvin.
Loviisan Viirilässä asuva Sonja Huttunen oli perjantaina reissussa, kun kuuli Don-hevosensa lähteneen karkuteille.
Don oli päässyt auki jääneestä portista sähköttömälle pellolle ja lähtenyt rauhallisesti kävelemään pidemmälle.
– Löytämämme jäljet olivat rauhallisia. Ei se mitään ollut säikähtänyt, lähtenyt vain rauhassa lompsimaan, Huttunen kertaa tapahtumia.
– Koskaan aiemmin Don ei ole karannut, hyvin se on pysynyt piha-alueella.
"Olin monta kertaa 50 metrin päässä siitä"
Huttunen lähti seuraamaan jälkiä, jotka loppuivat kuuden sadan metrin päässä paikasta, josta hevonen lopulta löytyi. Viimeisimmät havainnot olivat lähimaatilan pihalta.
Mukana etsinnöissä oli useita naapureita ja kyläläisiä. Lauantai meni etsiessä ja kun hevosta ei löytynyt, Huttunen turvautui sosiaalisen median voimaan.
– Löysin Facebookista linkin Etsijäkoiraliiton sivuille ja ensiksi ajattelin, etten voi etsintöihin mitään koiraa ottaa, sehän pelottelee hevoseni kauemmas.
Huttunen kuitenkin otti yhteyttä Etsijäkoiraliittoon, ja sai sieltä avukseen saman tien Kristiina Arokarin koiransa Rufuksen kanssa.
Ensiksi Arokari ajatteli, että lähtisi Rufuksen kanssa matkaan sunnuntaiaamuna. Puhelu Huttusen kanssa kuitenkin selvensi, että apua tarvitaan heti.
– Olin monta kertaa 50 metrin päässä Donista. Heinä on niin pitkää ja oja syvä, etten nähnyt sitä, Huttunen kertoo.
Lue myös: Ria kohtasi ratsastaessaan esimerkillisen joukon nuoria crossipyörien kanssa – "Videolla näkyvää kohtaamista ei voi tarpeeksi ylistää"
Sankarikoira Rufus pelasti Donin
Lopulta etsijäkoira Rufus johdatti Arokarin ja Huttusen Donin jäljille. Don-hevonen löytyi heinien keskeltä ojasta lähes kokonaan saveen uponneena.
– Onneksi se oli saanut pidettyä päänsä ojan reunalla, Huttunen huokaisee.
Don-hevonen oli löytyessään sen verran huonossa kunnossa, ettei se olisi selvinnyt seuraavaan päivään.
– Jotakin onnea ja johdatusta oli varmasti matkassa, Arokari huokaisee helpottuneena.
Palokunta nosti Donin ylös ojasta ja Huttunen talutti sen kotiin noin kilometrin päähän löytöpaikasta. Donin askel romahti kerran matkan aikana.
– Pelkäsin että jäämme sinne. Sitten se nousi ja käveli kilometrin kotiin.
Don toipuu tapauksesta ja voi tällä hetkellä hyvin.
– Olen pitänyt sitä nyt pihapiirissä ja taluttanut ympäri pihaa. Se on meille molemmille sellaista traumaterapiaa, miten olemmekaan tässä.
Huttunen on kiitollinen kaikille etsintään osallistuneille ja aikookin järjestää heille kahvitilaisuuden kiitokseksi.
– Se, että minulle tuntemattomat ihmiset lähtivät etsimään Donia, merkitsee todella paljon. Yhteen hiileen puhaltaminen tällaisena aikana luo toivon ilmapiiriä. Uskon, että rukouksemme kuultiin. Pelastuminen oli niin täpärällä eivätkä asiat tapahdu sattumalta.
Huttunen muistuttaa myös Etsijäkoiraliiton tärkeästä työstä.
– He tekevät pyyteetöntä työtä täysin vapaaehtoisvoimin. Rufus ansaitsisi sankarikoira-arvonimen.