Borderterrieri Indy juoksi porojen perässä metsään ja katosi lähes kolmeksi vuorokaudeksi. Pieni koira sai liikkeelle pienimuotoisen kansanvaelluksen, kun kymmenet ihmiset etsivät sitä pitkin Saariselkää ja sadat ihmiset jakoivat katoamisilmoitusta somessa.
Indy-koiran seikkailusta seurannut etsintäoperaatio on yhdistänyt satoja ihmisiä somessa ja ympäri Lappia viime viikolla.
Indy ja sen hoitoemäntä Minna olivat lähteneet tiistaina päivävaellukselle Inarin Saariselälle UKK:n kansallispuistoon, mutta retki sai dramaattisen käänteen, kun Indy ryntäsi porojen perään niin voimalla ja vauhdilla, ettei Minna saanut pidettyä sen fleksistä kiinni.
– Juoksin Indyn perään ja huusin kuin hyeena, mutta hetkeä myöhemmin ympärilläni oli vain tyhjä metsä, Minna kertoo MTV Uutisille.
Paniikki valtasi Minnan, mutta sukelluksen harrastajana hän on oppinut rauhoittamaan itsensä ja keskittymään toimintaan.
Minna ymmärsi ottaa katoamispaikan koordinaatit talteen 112-sovelluksesta, sillä metsässä ei ollut puhelinverkkoa tai toimivaa nettiä, jotta hän olisi voinut hälyttää paikalle apua.
Sana levisi kulovalkean lailla
Alkoi 2,5 vuorokauden mittainen jännitysnäytelmä, jonka aikana Minna tunsi useita kertoja epätoivoa, mutta myös toivoa.
Luulammen erämaakahvilan emäntä tarjosi yrityksensä tiloja Minnalle tukikohdaksi, josta käsin Minna pääsi jatkamaan etsintöjä kansallispuiston uumenissa.
Kahvilan emäntä myös ilmoitti koiran kadonneeksi alueen Facebook-kanavissa, josta sana borderterrieri Indyn katoamisesta levisi nopeasti suuremman yleisön tietoisuuteen.
Minna kertoo, että monet borderterrierien ja muun rotuisten koirien emännät ja isännät osallistuivat etsintöihin ja olivat hengessä mukana. Kuvassa Indystä Facebookiin tehty katoamisilmoitus ja kutsu etsintöihin. Indy ehti kuitenkin löytyä ennen kuin kuvassa näkyvällä ilmoituksella koottu etsintäpartio ehti kokoontua.Kuvakaappaus Facebookista
Minna sai apua etsintöihin Lapin Paliskunnan poromiehiltä ja -naisilta, muilta paikallisilta sekä useilta Inarin alueelle lomailleilta ihmisiltä.
– Paikallisessa hotellissa lomaillut pariskunta teki yhdessä hotellin työntekijöiden kanssa Indystä A4-paperille katoamisilmoituksia ja veivät niitä Saariselän vaellusten lähtöreiteille.
– Myös esihenkilöni ja työkaverini jakoivat somessa katoamisilmoitusta eteenpäin. Lisäksi muutama dronekuvaajakin oli etsimässä Indyä.
Kakkapussit herättivät toivonkipinän
Keskiviikkona katoamispaikalle riensi apuun edelleen lisää lomailijoita sekä paikallisia asukkaita ja yrittäjiä etsimään Indyä.
– Moni oli ottanut töistä vapaata, jotta pääsi osallistumaan etsintöihin.
Minna pysäytti kaikki vastaan tulevat vaeltajat ja pyöräilijät ja pyysi levittämään sanaa kadonneesta koirasta sekä pitämään silmät ja korvat auki. Moni pysäytetyistä olikin jo kuullut kadonneesta hauvasta.
Minna jätti katoamispaikan lähelle paitansa, jos Indy sen avulla osaisi suunnistaa takaisin tutun ihmisen luokse.
– Tietenkin tiesin koko ajan olevan mahdollista, että Indy olisi tarttunut fleksistään tai valjaistaan johonkin kiinni, eikä pääsisi liikkumaan.
Yhdessä vaiheessa Minnan ja porotilallisten silmiin osui maastosta läheltä katoamispaikkaa värikäs tuulessa heiluva huivia muistuttava esine.
– Silloin koin toivon pilkahduksen, kun tajusin niiden olevan koirankakkapusseja. Indylla oli ollut niitä kiinni fleksissään kadotessaan.
– Törmäsin illansuussa kahteen Indyä etsimään lähteneeseen tyttöön, jotka kertoivat, että olivat mahdollisesti kuulleet yksittäisen haukkumisen, mutta eivät olleet löytäneet Indyä.
Etsintöjen edetessä Minna luuli kerran itsekin kuulleensa haukun, mutta äänihavainto jäi epävarmaksi.
Pimeän laskeuduttua sade alkoi piiskata etsijöitä ja viimein oli pakko palata lämpimiin sisätiloihin. Luulammen emäntä antoi Minnan viettää yönsä Luulammen kahvilassa, jotta hän pääsi heti aamun valjettua jatkamaan etsintää.
Katvealueella päivänsä viettäneen Minnan puhelimeen tulvi viestejä, joissa useat kymmenet ihmiset kertoivat halustaan osallistua etsintöihin ja pyysivät toimintaohjeita.
Lue myös: Outin koira on piileskellyt Lahden metsissä yli seitsemän kuukautta: "Voidaan saada kiinni"
Viimeinen auringonlasku?
Kun Indyn katoamisesta oli kulunut aikaa jo kaksi pitkää päivää ja yötä, uskoi Minna koiran ajan olevan jo vähissä.
– Tiesin, ettei Indy välttämättä saanut vettä tai ravintoa, jos oli jäänyt jumiin fleksistään jonnekin.
Torstaina Minnan puhelimeen kilahti useiden muiden viestien sekaan ilmoitus lomalla olleelta koirien ystävältä ja hänen poliisimieheltään: he alkaisivat koordinoimaan Indyn etsintöjä tästä eteenpäin. He alkoivat kokoamaan etsintäpartiota seuraavalle päivälle.
– He olivat lähteneet aamulla aikaisin ajamaan toisesta lomapaikastaan varta vasten Saariselälle.
Ihmisiä saapui paikalle myös Utsjoelta saakka.
Minnan kanssa maastoon lähti paikallinen Lapin paliskunnan poronainen, mutta pientä borderterrieriä ei edelleenkään löytynyt.
Minna ja hänen kanssaan etsintöjä tehnyt nainen päättivät palata Kiilopäähän, jotta Minna saisi ladattua puhelimensa akkua ja luettua päivän aikana kertyneitä viestejä.
Matkalla kaunis auringonlasku valaisi laakean metsämaiseman kullankeltaiseksi. Minna alkoi itkeä.
– Mietin, onko tämä nyt viimeinen auringonlasku ja joutuisin jättämään hyvästit rakkaalle koiralle.
Minna pyysi hetken aikaa hengittelyyn seurassaan olleelta naiselta ja toivoi ääneen: älkää tunturit ottako minulta Indyä pois.
Lue myös: Eläinklinikka varoittaa koirien suosituista leluista – hajosi ja tukki lemmikin suoliston: "Oireet olivat aika voimakkaita"
Kolme sanaa kännykän näytöllä
Jo kolmas ilta pimeni, eikä Indyä ollut löytynyt. Kilopäässä Minnan lomamajoituksessa kännykkään kilahti viestiä toisensa perään ja Minnan esihenkilö oli jo selvittämässä, saisiko helikopteria ja lämpökameraa avuksi koiran etsintöihin.
Kesken Minnan ja esihenkilön puhelun kännykkä jatkoi kilahteluaan ja Minna päätti vilkaista näyttöä.
Koira on löytynyt, näytöllä luki.
Minna lopetti puhelun ja soitti viestin lähettäneeseen numeroon.
Sieltä vastasi Juhani Holmberg, joka kertoi, että oli löytänyt koiran hengissä vajaan kahden kilometrin päästä katoamispaikasta.
– Olimme koko etsintöjen ajan olleet vajaan kilometrin päässä Indystä, Minna huokaa.
Minnan sankari, Indyn löytänyt Juhani kertoo MTV Uutisille, että lähti etsimään Indyä kahden puron väliseltä alueelta ja ehti kävellä lopulta vain noin kilometrin verran, kun kuuli haukahdukset rinteen yläpuolelta.
Indy löytyi noin 10–15 metrin päästä pieneltä aukealta.
– Siinä hetki tuijoteltiin toisiamme ja kun koira ei liikahtanut, huomasin flexin kietoutuneen kiinni pieneen mäntyyn.
– Hetken siinä teimme tuttavuutta ja sitten lähdimme Minnan luo. Matkalla Indy teki pitkät pissat, hörppäsi purosta vettä ja jaksoi jolkotella hyvin Kiilopäälle.
Lue myös: Annukan eläinklinikalle tuotiin apaattinen koiranpentu – outojen oireiden syytä ei kukaan osannut edes epäillä
Sykähdyttävän jälleennäkemisen tallensi Peltsi
Minna ja Juhani sopivat tapaavansa Kiilopään keskuksella UKK-puiston portin vieressä.
Ennen kuin Minna kiisi vastaan rakastamaansa karkulaista, mietti hän kaikkia niitä ihmisiä, jotka olivat rientäneet auttamaan etsinnöissä ja jakaneet koiran katoamisilmoitusta somessa. Hän keksi, että jälleennäkeminen Indyn kanssa pitäisi tallentaa videolle.
– Halusin jakaa hetken kaikkien osallisena olleiden ihmisten kanssa ja kiittää heitä sillä tavoin. En itse halua minkäänlaista julkisuutta, mutta kaikki Indyn kohtaloa seuranneet, etsinnöissä auttaneet ja sanaa levittäneet ansaitsivat päästä hetkeen mukaan.
Minna pyysi lomanaapuriaan mukaansa kuvaamaan tilanteen.
He olivat tavanneet jo ennen Indyn katoamista, jolloin Minnalle oli selvinnyt, että naapurissa majaili suuren yleisön suosikkieräilijä Mikko "Peltsi" Peltola.
Indyn tilannetta somesta ja Minnan naapurikämpästä seurannut Peltsi oli jo saanut tiedon karkulaisen löytymisestä.
– Oven avattuaan hän ihan ensimmäisenä halasi minua ja onnitteli koiran löytymisestä ja sitten lähti mukaani kuvaajaksi.
Peltsi kertoo MTV Uutisille olleensa harmissaan siitä, ettei pystynyt itse auttamaan Indyn etsinnöissä, sillä oli ollut kuvaamassa uutta sarjaansa alueella.
– Seurattiin Indyn tilannetta kyllä tiiviisti ja hienosti porukka levitti sanaa ja oli mukana auttamassa, Peltsi kertoo.
Sovitulla kohtaamispaikalla Minna odotti näkevänsä riutuneen ja takkuisen koiraparan, mutta paikalle kipittikin iloinen ja varsin virkeänoloinen kaveri.
– Vaikutti siltä kuin Indy olisi miettinyt, että "sinun kanssasi pääsee vain pienille seikkailuille, mutta minä Indiana Jones kävinkin ihan kunnon maastoretkellä", Minna nauraa ja kertoo Indy-nimen tosiaan olevan lyhenne koiran virallisesta Indiana Jones -nimestä.
Minna kertoo olevansa äärettömän kiitollinen kaikille etsijöille ja myötäeläneille.
– Kanssaihmisen hätä ja rakkaus koiriin yhdisti monenlaisia ihmisiä yhden asian taakse ja tarinalle saatiin paras mahdollinen loppu.