Käräjillä raiskauksesta tuomittu mies vapautui syytteissä hovioikeudessa. Syytteeseen johtaneessa tapahtumasarjassa oli kyse niin sanotusta sana sanaa vastaan -tilanteesta. Käräjäoikeus ei uskonut miestä, mutta hovissa molempien osapuolten versiota pidettiin mahdollisena. Hovioikeus myös totesi, että asianomistajana ollut nainen saattoi valehdella.
Vastikään kaatunut syyte juonsi juurensa tapahtumiin keväällä 2019 Tampereella. Raiskauksesta syytetty mies ja rikoksen uhriksi epäilty nainen olivat tuolloin päätyneet yhdessä naisen asunnolle aamuyöstä. Molemmat olivat jossain määrin humalassa.
Kaksikko tunsi entuudestaan. He olivat aiemmin seurustelleet, mutta seurustelusuhde oli päättynyt. Kaksikko oli silti ollut läheisissäkin tekemisissä erosta huolimatta.
Miehellä oli tapahtuma-aikaan uusi naisystävä. Hän oli jatkoilla viestitellyt naisen kanssa, ja entinen naisystävä oli tästä suuttunut. Jossain vaiheessa kaksikko oli kuitenkin päätynyt samaan sänkyyn nukkumaan. Mies oli lähestynyt naista seksuaalisessa mielessä, mutta nainen oli torjunut hänet.
Tähän saakka naisen ja miehen versiot tapahtuneesta olivat pitkälti samansuuntaiset.
Miehen mukaan kaksikko oli harrastanut seksiä yhteisymmärryksessä, kunnes nainen oli halunnut lopettaa.
Naisen mukaan hän oli lähestymisyritysten jälkeen nukahtanut ja herännyt myöhemmin siihen, kun mies raiskaa häntä.
Oikeudessa puitiinkin sitä, mitä lähentelyjen jälkeen oli tapahtunut.
Lue myös: Oululaisopettajaa vastaan esitetty raju hyväksikäyttösyyte hylättiin oikeudessa – oppilaan kertomusta pidettiin epäuskottavana
Käräjäoikeus luotti naisen kertomaan
Ensin asiaa ruoti Pirkanmaan käräjäoikeus. Se uskoi asiassa naista.
Käräjäoikeus katsoi, että nainen oli kertonut illan tapahtumista hyvin yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti.
Nainen oli myös kertonut heti tapahtumien jälkeen asiasta ystävälleen ja mennyt seuraavana päivänä lääkäriin asian tiimoilta. Käräjäoikeuden mukaan nämä seikat tukivat naisen kertomaa, kuten myös se, että hän oli heti tapahtumien jälkeen viestitellyt miehen kanssa ja kertonut tälle siitä, mitä oli hänen mielestään tapahtunut.
Lisäksi oikeudessa kuultiin kahta todistajaa, joiden mukaan nainen oli ollut tapahtuneen jälkeen itkuinen. Myös se katsottiin naisen kertomuksen tueksi.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei tullut ilmi mitään sellaista, mikä olisi horjuttanut naisen kertomuksen luotettavuutta.
Yli puolitoista vuotta vankeutta
Miehen kertomusta käräjäoikeus sen sijaan piti epäuskottavana.
Käräjäoikeuden mukaan ei ollut uskottavaa, että nainen olisi suostunut seksiin torjuttuaan miehen lähentelyt, sillä naisen täytyi herätä – ja hän heräsikin – aikaisin aamulla ehtiäkseen pakollisiin menoihin.
Käräjäoikeus ei myöskään pitänyt merkittävänä miehen arveluita, joiden mukaan nainen oli saattanut katua tapahtunutta tai ollut mustasukkainen hänen uudesta naisystävästään. Miehen puolelta oli myös esitetty, että naisen mielialat vaihtelivat nopeasti ja että tämän psyykkisellä voinnilla saattoi olla vaikutusta asiassa.
Oikeuden mukaan mikään ei viitannut siihen, että asianosaisten välit olisivat olleet ennen tapahtumia huonot tai että mikään viittaisi katumukseen tai mustasukkaisuuteen.
Mies tuomittiin raiskauksesta yli puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Miehen katsottiin käyttäneen hyväksi asianomistajan tiedotonta tai muuten avutonta tilaa ollessaan tämän kanssa sukupuoliyhteydessä, kun tämä nukkui.
Käänne hovioikeudessa
Mies valitti ratkaisusta Turun hovioikeuteen. Hovioikeus teki merkittävän muutoksen käräjätuomioon. Mies vapautui syytteestä kokonaan.
Nainen ja mies kertoivat asioista hovioikeudelle pääosin samoin kuin käräjäoikeudellekin.
Hovissa kuultiin uudelleen myös todistajia, jotka olivat päässeet ääneen käräjillä.
Toinen heistä kertoi joitain sellaisia asioita, joita ei ole käräjäoikeuden tuomiossa hänen kertomakseen kirjattu.
Kyse oli miehestä, joka tunsi tapauksen molemmat osapuolet. Käräjillä hänen kertomukselleen ei annettu suurta painoarvoa, sillä hän oli miehen hyvä ystävä, eikä enää väleissä naisen kanssa.
Hovituomion mukaan mies muun muassa kertoi naisen olleen katkera siitä, että hänen suhteensa (raiskauksesta syytetyn) miehen kanssa oli päättynyt, ja että hän aikoisi pilata miehen elämän. Todistajan mieleen oli jäänyt erityisesti eräs keskustelu, jossa nainen oli tuskaillut Kela-tukien kanssa ja pohtinut tarvitsevansa masennusdiagnoosin saadakseen rahaa.
Todistajan mukaan nainen oli hermostunut kuultuaan, että diagnoosin saamisessa voisi kestää jopa puoli vuotta, ja todennut, että posttraumaattisesta stressihäiriöstä diagnoosin voi saada heti – ja että sellaisia myönnetään esimerkiksi raiskauksen uhreille.
Keskustelu oli jäänyt vaivaamaan todistajaa, sillä nainen oli syyttänyt entistä miesystäväänsä raiskauksesta vain vähän tämän jälkeen.
Myös hovi piti naisen kertomusta mahdollisena
Kuten käräjäoikeus, hovi piti naisen kertomusta raiskauksesta johdonmukaisena ja siinä esitettyjä tapahtumia mahdollisena.
Hovi kuitenkin koki, että kertomusta horjutti jonkin verran se, että nainen kertoi havahtuneensa raiskaukseen vasta, kun sukupuoliyhteys oli jo alkanut. Hovin mielestä asiaan liittyi epätodennäköisyys ottaen huomioon, että nainen oli ollut nukahtaessaan vain lievästi päihtynyt ja enemmänkin väsynyt.
Sen lisäksi hovi arvioi joitain naisen mielentilaan liittyviä asioita toisin kuin käräjäoikeus.
Käräjillä todettiin, että nainen oli tapauksen jälkeen ollut surumielinen, ja että se tuki tämän kertomusta raiskauksesta. Hovioikeus sen sijaan viittasi korkeimman oikeuden ratkaisuun, jonka mukaan psyykkiset oireet eivät itsessään osoita rikoksen uhriksi joutumista.
Hovi kiinnitti huomiota siihen, että naisella oli ollut psyykkisiä oireita niin ennen väitettyjä tapahtumia kuin niiden jälkeenkin. Tapahtumien jälkeisestä oireilusta ei hovioikeuden mukaan voitu päätellä paljoa.
– … asiassa ei voida tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, oliko * (asianomistaja) joutunut seksuaalirikoksen uhriksi, hovioikeus linjasi.
Myös miestä uskottiin
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus piti myös miehen versiota tapahtumista mahdollisena.
Miehen kertomusta yksissä tuumin harrastetusta seksistä ei hovioikeuden mukaan voitu pitää epätodennäköisenä, sillä kaksikko oli ollut läheisissä väleissä vielä parisuhteen päätyttyä.
Hovioikeus suhtautui käräjäoikeuteen verrattaessa eri tavalla myös esimerkiksi kertomuksiin naisen mahdollisesta mustasukkaisuudesta.
Syytetyn miehen lisäksi mustasukkaisuudesta ja negatiivisesta suhtautumisesta miehen uuteen naisystävään oli puhunut todistaja, ja nainen oli itsekin kertonut suuttuneensa siitä, että mies oli viestitellyt tapahtumayönä uuden heilansa kanssa.
Hovioikeus katsoi, että nämä kaikki seikat huomioon ottaen naisella saattoi olla motiivi valehdella raiskauksesta.
– Näiden seikkojen valossa A:lla (asianomistajalla) oli saattanut olla motiivi virheellisen kertomuksen antamiseen, hovioikeus muotoili.
Tämä ei kuitenkaan ollut tapausta ratkaiseva tekijä. Sen sijaan asian ratkaisi se, että hovioikeus piti sekä miehen että naisen versioita tapahtuneesta mahdollisina. Saattoi siis olla, että seksiä harrastettiin tapahtumayönä yhteisymmärryksessä – tai sitten ei.
Koska miehen esittämää vaihtoehtoista tapahtumienkulkua ei voitu osoittaa mahdottomaksi, hänen syyllisyydestään jäi epäily. Miestä ei siis tuomittu rikoksesta, koska asiaan ei saatu vaadittua selvyyttä.
Juttua korjattu 11.12.2020 kello 11.07: Aiemmin jutussa kerrottiin, että mies olisi tuomittu käräjäoikeudessa ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kyse oli ehdottomasta vankeusrangaistuksesta.