Syyttäjä vaati raiskaustuomion tuntuvaa koventamista – hovi vapautti parikymppisen miehen syytteistä

Tapaus sattui syyskuussa 2013. Nainen oli ollut viettämässä iltaa naisystävänsä kanssa baarissa. Naisystävä oli sopinut puhelimitse tuntemansa miehen kanssa baari-illan jälkeen pidettävistä jatkoista. Mies oli ehdottanut, että porukka menisi yhdessä hänen asunnolleen. Miehen mukana oli hänen kaveri, raiskauksesta syytetty 22-vuotias mies.

Uhri: Mies repi hiuksista ja piti käsistä kiinni

Aluksi nelikko oli vain "hengaillut" eli kuunnellut musiikkia, jutellut ja poltellut vesipiippua miehen kaksiossa. 

Asunnossa asunut mies oli mennyt naisystävän kanssa makuuhuoneeseen, kun nainen oli jäänyt raiskauksesta syytetyn miehen kanssa olohuoneeseen kaksin.

Syytetty mies ja nainen olivat jutelleet, ja mies hieroi naisen hartioita. Nainen oli riisunut paitansa hierontaa varten. Tämän jälkeen mies oli alkanut suudella naista kaulasta, ja nainen totesi, ettei tämä ollut hänestä enää kivaa. Nainen ehdotti miehelle nukkumaan menemistä. Naisen mukaan mies oli kuitenkin pakottanut hänet suuseksiin ja yhdyntään. Naisen kertoman mukaan mies oli repinyt häntä hiuksista ja pitänyt käsistä kiinni teon aikana.

Olohuoneesta kuului "epätavallista ääntelyä"

Asunnolla asuneen miehen mukaan asunto oli vanha ja kaikki asunnossa kuuluneet äänet kantautuivat herkästi ohuiden seinien läpi. Mies oli kuullut olohuoneesta epätavallista ääntelyä ja pyytänyt naisystävää tarkistamaan, että olihan kaikki olohuoneesa hyvin. Uhri kertoi nyyhkyttäneensä ja huutaneensa viereisessä huoneessa ollutta kaveriaan apuun. 

Käräjäoikeuden mukaan naisystävä oli käynyt useaan otteeseen olohuoneessa. Aluksi hän kävi valittamassa kaksikkoa liian kovasta äänenkäytöstä ja luuli heidän harrastaneen seksiä. Tämän jälkeen hän kävi muutaman kerran kysymässä, oliko naisella ollut kaikki hyvin. 

Lopulta nainen oli naisystävän mukaan pyytänyt kaveriaan auttamaan. Naisystävä pyysi miestä lopettamaan toimintansa. Hänen mukaansa nainen oli itkenyt hysteerisesti sohvalla.

Syytetty: Kaikki tapahtui yhteisymmärryksessä

Raiskauksesta syytetty mies kertoi kysyneensä naiselta tämän olotilasta, kun oli ihmetellyt naisen hiljaisuutta ja nyyhkytystä. Hän oli myös ihmetellyt, kun nainen oli "nykinyt ihmeellisesti" ja kertoi naisen sanoneen sen johtuvan vain reflekseista. Miehen mukaan seksuaalinen kanssakäyminen tapahtui naisen kanssa yhteisymmärryksestä, eikä hän ollut pakottanut naista mihinkään.

Tutkimus: Ei merkkejä väkivallasta

Tutkimuksessa naisessa ei todettu väkivallan merkkejä pientä jalassa ollutta mustelmaa lukuunottamatta. 

Helsingin käräjäoikeuden mukaan mies oli pakottanut naisen yhdyntään kanssaan, mistä pidettiin todisteina muun muassa viereisessä huoneessaa olleiden kavereiden lausuntoja.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen raiskauksesta yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen rangaistukseen. Lisäksi miehelle määrättiin maksettavaksi uhrille kivusta, särystä ja kärsimyksestä yhteensä 2900 euroa.

Syyttäjä vaati ehdotonta tuomiota

Sekä syyttäjä että tuomittu valittivat tapauksesta Helsingin hovioikeuteen. Syyttäjä vaati miehen tuomion koventamista kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Syyttäjän mukaan käräjäoikeuden ehdollinen tuomio ei ollut oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen. Lisäksi uhri vaati, että hänelle maksettava korvaus korotetaan 6000 euroksi.

Mies puolestaan vaati, että syyte ja korvausvaatimukset joko hylätään tai tuomiota alennetaan. Miehen mukaan nainen ei vastustanut yhdyntää sellaisella tavalla, että hän olisi voinut sitä havaita ja ymmärtää.

Hovioikeus tulkitsi näytön toisin kuin käräjäoikeus aiemmin antamassa ratkaisussaan.

Hovin mukaan ei ollut syytä epäillä uhrin kertomusta siitä, että hän olisi yhdynnän aikana kokenut olonsa lamaantuneeksi tai ahdistavaksi. Asunnossa asunut mies ei kuullut naisen avunhuutoja, joten hovioikeuden mukaan olisi ollut todennäköistä, että mies olisi viereisessä huoneessa kuullut, jos nainen olisi pyytänyt raiskauksesta syytettyä miestä lopettamaan.

Oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa ei myöskään löydetty viitteitä siitä, että yhdynnän aikana naiseen olisi kohdistettu hänen kertomansa mukaista väkivaltaa. Naisen jalassa olleen mustelman ei katsottu pelkästään selittävän naisen kertoman mukaista väkivaltaa. Oikeuden mukaan uhrin kertomuksen luotettavuuteen vaikutti myös jossain määrin se, että hän oli tapahtumailtana ollut humaltunut ja nauttinut huumausaineita.

Lausunnossaan hovioikeus korostaa, että raiskausrikos edellyttää tahallisuutta. Tämä tarkoittaa lain mukaan sitä, että tekijän tulee ymmärtää, että uhri on taipunut hänen tahtoonsa väkivaltaisen menettelyn seurauksena. Tahallisuus ei edellytä sitä, että uhri vastustaisi sukupuoliyhteyttä tai sitä, että tekijällä olisi ollut alun perin tarkoitus raiskata uhrinsa. 

Oikeuden mukaan oli myös epäselvää, oliko uhri osoittanut selvästi vastustavansa yhdyntää.

Näytön puuttumisen vuoksi hovioikeus hylkäsi kaikki miestä koskeneen raiskaussyytteen. Lisäksi mies vapautettiin kaikista vahingonkorvauksista.