Mainos

Saksan inflaatio painui lähes nollaan

Saksan inflaatioluvut valahtivat tammikuussa liki lattiatasolle. Kuluttajahinnat kohosivat vain 0,2 prosenttia viime vuoden tammikuusta. Yhtä matalia lukuja ei Saksassa ole kirjattu kertaakaan sitten vuoden 1991, jolloin nykyiset mittaustavat otettiin käyttöön.

Liittovaltion tilastoviranomaisten julkistamat luvut yllättivät pienuudellaan useat asiantuntijat. Uutistoimisto Reutersin haastattelemat ekonomistit katsoivat Saksan ajautuneen deflaation partaalle. He ennakoivat Euroopan keskuspankin joutuvan laskemaan piakkoin korkoja, mahdollisesti jo ensi viikon torstaina.

Leonian pääekonomisti Tarja Heinonen ei innostu maalailemaan kauhukuvia deflaation noususta. Hänen mukaansa euroalueen nykytilannetta voi pikemminkin luonnehtia disinflaatioksi.
-Se tarkoittaa inflaatiovauhdin hidastumista, jota olemme todistaneet jo pitempään. Saksan luvuissa ei sinänsä ole mitään yllättävää, koska vastaava linja vallitsee yleisemminkin, Heinonen toteaa.

Eräät Euroopan johtavat poliitikot ovat joka tapauksessa saaneet deflaatiopelosta aseen kiristää EKP:lta koronlaskua. Saksan valtiovarainministeri Oskar Lafontaine varoitti viimeksi tiistaina, että euroalue luisuu deflaation, ellei korkoja hilata pikaisesti alaspäin.
-Olisi hyvä, jos euromaiden valtiovarainministerit malttaisivat olla puuttumatta rahapolitiikkaan, koska muuten syntyy turhia arvovaltakiistoja. Paineet ovat toki yleisesti siihen suuntaan, että EKP voi joutua kevään mittaan korkoja laskemaan, Heinonen arvelee.

Hän korostaa, että EKP on asettanut inflaatiotavoitteen, joka edellyttää lukemien pysyttelevän nollassa tai sen yläpuolella. Jos päädytään miinukselle, rahapolitiikan keventäminen käy väistämättömäksi. Euroalueen kuluttajahintaindeksissä Saksan kehitys ratkaisee paljon. Saksan luvuilla on suunnilleen yhtä suuri paino kuin sen bkt:llakin eli noin kolmanneksen.

Hyvä ja paha deflaatio

Tavallisten kansalaisten kannalta hintojen lasku on tiettyyn rajaan asti myönteistä. Hankaluudet alkavat sitten, kun ajaudutaan deflaation puolelle. Käytännössä deflaatio on vaarallisinta, mitä kansantaloudelle voi tapahtua. Kun hinnat laskevat, kaikki lykkäävät hankintojaan, jolloin taloudellinen toimeliaisuus tyrehtyy ja kansantalous lamaantuu.

Tarja Heinonen haluaa nykytilanteessa tehdä eron hyvän ja pahan deflaation välille. Euroalueella kyse on edellisestä, koska hintojen lasku painottuu raaka-aineisiin sekä tiettyihin hyödykkeisiin, jotka ovat lisääntyvän kilpailun myötä tulleet kuluttajille huokeammiksi.
-Nämä muutokset ovat kuluttajien kannalta myönteisiä. Pahasta deflaatiosta on kyse sitten, kun varallisuushinnat ja mahdollisesti myös palkat alkavat laskea. Tällaista ei ole näköpiirissä, Heinonen korostaa.

Saksan tilastokeskuksen pääjohtaja Johann Hahlen arveli inflaatiolukuja julkistaessaan, että euron kurssin heikkeneminen estää maan kuluttajahintojen kehityksen painuvan miinusmerkkiseksi. Samoilla linjoilla on Heinonen.
-Euron heikkeneminen markkinoilla johtuu osittain siitä, että valuuttakurssi ottaa huomioon Euroopan matalan inflaation ja sen taustatekijät, hän toteaa.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.