Saksalaiseen urheilutähteen pumpattiin yli 100 lääkeainetta – taistelu elämästä päättyi väistämättömällä tavalla: ”Kaikki urheilijat käyttävät dopingia”

Länsi-Saksaa urheilu-urallaan edustanut Birgit Dressel täyttäisi tänään 60 vuotta. Seitsenottelun EM-nelosen elämä päättyi kuitenkin jo 26-vuotiaana dopingin käytön seurauksena.

Bremenissä vuonna 1960 syntynyt Dressel oli seitsenottelulajeista lahjakas etenkin korkeushypyssä, jossa hän voitti nuorena kansallisia juniorimestaruuksia. 1980-luvun alussa hän saavutti menestystä myös aikuisten tasolla ja kilpaili 1984 EM-kisoissa, joissa hän sijoittui seitsenottelussa yhdeksänneksi.

Dresselin kehitys jatkui, ja vuonna 1986 hän ylsi uransa parhaaseen saavutukseensa oltuaan Stuttgartin EM-kisojen seitsenottelussa neljäs. Hän teki tuolloin ennätyspisteikseen 6487.

Dressel oli noussut seitsenottelussa maailmanrankingin 33. sijalta tuona vuonna kuudenneksi. Edessä olisivat seuraavana kesänä Rooman MM-kisat ja niitä seuraisivat Soulin olympialaiset 1988.

Dressel halusi lyödä pöytään kovaa tulosta, joka toisi hänelle lisää rahaa ja mainetta.

Uutta kesää Dressel ei kuitenkaan enää koskaan kokenut.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla)


Kivulias kuolema

Dressel oli tuntenut huhtikuun 1987 alussa harjoituksissa kuulaa työntäessään terävää kipua lantionsa seudulla ja takapuolessa. Kipu oli tuttua: hän oli vuoden alkupuolella keskeyttänyt harjoitukset kahdesti samasta syystä.

Lääkärit antoivat injektioita ja lääkkeitä, mutta urheilijan vointi paheni. Dresselille tehtiin useita virheellisiä diagnooseja, joita seurasivat uudet hoidot.

26-vuotias Dressel kuoli mainzilaisessa sairaalassa lopulta 10. toukokuuta 1987 kärsittyään kolme päivää järkyttäviksi kuvailluista kivuista. Tilannetta vaikeutti, että Dressel ja hänen silloinen valmentajapuolisonsa Thomas Kohlbacher eivät kertoneet sairaalassa urheilijan dopingin käytöstä, vaikka Dressel oli läpeensä doupattu.

Dopingiin kytketyn Freiburgin urheilulääkäri Armin Klümperin alaisuuteen vuodesta 1981 lähtien kuulunut Dressel oli ottanut viimeisimpien kuukausiensa aikana yli sataa eri lääkeainetta – mukaan lukien anaboliset steroidit, joita hän oli käyttänyt pitkään. Klümper oli kaikkiaan antanut Dresselille tämän uran aikana yli 400 injektiota ainakin 40 eri aineesta. Tuhdista lääkekaapistaan Dresselin raportoidaan ottaneen keskimäärin yhdeksän pilleriä päivässä.

Dresseliä oli hänen viimeisinä päivinään yritetty hoitaa suurilla määrillä kipulääkkeitä, mutta pitkäkestoisen lääkkeiden yliannostuksen seurauksena ne olivat hänelle hyödyttömiä. Dresselin keho ajautui sairaalassa sokkitilaan, ja hän kuoli äkilliseen monielinhäiriöön. Juurisyynä kuolemaan pidetään dopingia.

Arvostettu saksalainen dopingtutkija Werner Franke sanoi vuonna 2007, että Dresselin kuolema olisi voitu estää, jos lääkärit olisivat tienneet hänen käyttäneen dopingia. Urheilija ei ollut kuitenkaan halunnut jäädä kiinni.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla)

”Äiti, tarvitsen näitä”

Dresselin dopingin käyttö oli ollut joidenkin hänen läheisimpien ihmistensä tiedossa. Der Spiegel kertoi, että Dresselin äiti oli yrittänyt suostutella Dresseliä jättämään dopingaineet, mutta tuloksetta.

– Äiti, tarvitsen näitä. Kaikki urheilijat käyttävät näitä, ei siinä ole mitään. Kymmenottelijat käyttävät tuplasti saman verran, Dressel oli vastannut äidilleen.

Dresselin aikana doping oli rehottanut laajalti myös Länsi-Saksassa. Maan urheilussa valinnutta suhtautumista dopingiin on kuvailtu sanaparilla ”laissez-faire”, jonka voi suomentaa ”antaa mennä”.

Dopingin käyttöä yritettiin toki kieltää. Saksan yleisurheiluliiton tuolloinen puheenjohtaja Helmut Meyer jopa jyrähti, että Dresselin kuolemalla ”ei ole mitään tekemistä dopingin kanssa”.

Saksan olympiakomitean mukaan useat länsisaksalaisurheilijat pelästyivät Dresselin kuolemasta ja huuhtoivat aineensa vessanpöntöstä alas, joskin monet palasivat sittemmin vanhoihin dopinginkäyttötapoihinsa.

Lue myös:

    Uusimmat