Saksalainen keihäshirmu nosti penkistä järisyttävät raudat: suomalaisvalmentaja toi puhuttavien videoiden taustalta esiin mykistävät lukemat – "Hän on ihan poikkeuksellisen kova"

1:56
Kas näin lentää keihäs, ja keihäs lentää näin! Johannes Vetter heitti syyskuussa Puolassa 97,76-metrisen hirmukaaren.

Johannes Vetter on puhuttanut yleisurheilupiireissä niin keihästuloksillaan kuin punttisalituloksillaan. Joulun jälkeen oli näistä jälkimmäisen vuoro.

Syyskuun alussa historian toiseksi pisimmän keihäskaaren, 97,76 metriä, heittänyt Vetter päivittää kuulumisiaan aktiivisesti sosiaalisen median tileillään. Maanantaina Vetter julkaisi kaksi videota punttisalilta ja kertoi tehneensä kaksi uutta ennätystä: penkistä nousi 230 kiloa, kyykyssä meni rikki 180 kiloa.

Videot ovat päätyneet monien muiden tavoin myös keihäänheiton lajivalmentajan Petteri Piirosen nähtäville. Vetterin penkkipunnerrussuorite ei välttämättä miellytä kaikkein kriittisimpiä silmiä, ja nostossa on mukana myös varmistaja, mutta Piironen antaa täyden tunnustuksen 27-vuotiaalle saksalaiselle.

– Jokainen voi kokeilla nostaa saman raudan penkistä irti. Aika monella se ei varmaan liikukaan. Onhan hänellä vahva yläkroppa ja varmasti sopivat välitykset penkkipunnertamiseen. Kova luku, kova rauta, Piironen sanoo.

– Aika monilla huippuheittäjillä penkkitulokset pyörivät 150:n ja 180 kilon välillä. Onhan tuo selkeästi sitä keskiarvoa korkeammalla. Ei yli 200:n penkkaajia aktiiviuran aikana ole ollut montaakaan. Uran aikana 170–180 kilon paikkeilla se penkkitulos on ollut useammallakin.

Seppo Rädyn kerrotaan nostaneen penkistä 227,5 kiloa. Andreas Thorkildsenin ennätys oli pitkään 195 kiloa, kunnes kauden 2013 päätteeksi hän asetti tavoitteekseen 200 kilon rikkomisen – ja rikkoi sen.

– Suomalaisista Hakkaraisen Harri muistaakseni on ollut aika lähellä, siinä 200:n kieppeillä. En toki tiedä läheskään kaikkien ulkomaalaisten, menneiden aikojen heittäjien voimatuloksia. 1980–1990-luvulla oli paljonkin sellaisia muskeliheittäjiä, isoja ja vahvoja kavereita. Ehkä se heittäjän prototyyppi on tässä vuosien saatossa vähän muuttunut. On niitä varmaankin ollut useampia, mutta tänä päivänä ei juurikaan montaa, Piironen sanoo.

Piirosen mukaan Vetterin ennätystulosten suhde on erikoinen.

– Se oli kieltämättä yllätys se kyykkytulos, että se oli noin heikko. Se oli vähän sellainen huteran näköinen kyykky. Ei se ehkä reisivoimista ollut kiinni, vaan jotkut keskivartalon tai muut tukilihakset näyttivät olevan huterat, ja tämä näytti vaikuttavan siihen kyykkytulokseen. Toisaalta ei kovin monella nykyheittäjällä, jotka yli 90 metriä ovat heittäneet, yli 200:n kyykky ole. Kyllä se kyykky on ihan riittävän kova huipputuloksiin.

– Lähinnä tuo penkkipunnerrus on suhteessa kovempi mitä muut. Toki hänellä on geneettisesti hyvin elastinen lihasjännerakenne, että sinällään se ei vaikuta negatiivisesti hänen heittämiseensä. Toisaalta onko sillä mitään sellaista erityistä positiivista hyötyä suorituskyvyn kannalta, että se penkki on noin iso? Ehkä se on henkisesti tärkeämpi juttu hänelle kuin suorituskyvyn kannalta.

Kun tankoon lyödään lisää rautaa, riskit tunnetusti kasvavat. Vetterkin on kärsinyt uransa aikana erilaisista loukkaantumisista. Piironen ei silti usko, että Vetter varsinaisesti leikkii terveydellään.

– Luulen, että he tuntevat ja tietävät rajansa, että pystyvät turvallisesti tekemään. Penkkipunnerrus on toisaalta kuitenkin aika turvallinen liike. Urheilu on rajoilla elämistä, ja äärirajoja pitää hakea. Sitähän Vetter tuossa hakee. Tasamaan tallaajat eivät pärjää.

Eikä 230 kilon penkkipunnerrus ehkä sittenkään ole edes Vetterin hurjin voimannäyte.

– Tempaus ja yliveto suorille käsille ovat ehkä lajinomaisesti merkittävimmät punttisaliliikkeet. Raa’assa tempauksessa, ei kyykkyyn temmattuna, 115–120 kiloa on sellainen kovan luokan hyvä tulos monilla huippuheittäjillä. Kun ylivedossa suorille käsille nostaa reilut sata kiloa, se on jo kova tulos. Ja Vetter on siinäkin ihan poikkeuksellisen kova; tulos on 170 kiloa, ja se on mielestäni helvetin paljon kovempi tulos kuin tuo penkkipunnerrustulos.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja