Nuutti Mansukoski on absoluuttisilta voimiltaan Suomen kovin dopingvalvonnan alaisuudessa kilpaileva voimanostaja. Sen hän todisti viimeksi sunnuntaina laittamalla klassisen voimanoston superraskaan sarjan Suomen ennätyksiä uuteen uskoon. 24-vuotias voimanpesä kertoo nyt ennätyspäivästään, tulevista suurista tavoitteistaan ja harjoituksissa kokemastaan "aidosta kuolemanpelosta".
Nuutti Mansukoski piti jo ennestään hallussaan dopingvalvonnan alaista Suomen Voimanostoliiton tilastoimaa yli 120-kiloisten miesten yhteistuloksen Suomen ennätystä klassisessa voimanostossa. Parkanon Punttia edustava urheilija oli yltänyt viime vuonna jalkakyykystä, penkkipunnerruksesta ja maastavedossa koostuvassa lajissa parhaimmillaan 930 kilon yhteistulokseen.
Sunnuntaina 184-senttinen ja 161-kiloinen Mansukoski nosti kuitenkin Suomen kaikkien aikojen yhteistuloksen aivan uusiin suurlukemiin, 960,5 kiloon. Hän teki sen opiskelijoiden SM-kisoissa Tampereella 375 kilon kyykyllä, 217,5 kilon penkkipunnerruksella ja 368 kilon maastavedolla.
LUE MYÖS: Johannan, 38, penkkipunnerruksille kalpenee moni vahva mieskin – kaikkien aikojen suomalaistulos kohosi maagisiin lukemiin
Kyykyssä syntyi Suomen kaikkien aikojen kovin ilman varusteita tehty tulos. Mansukoski paransi Jari Saarion SE:tä peräti 14,5 kilolla. Mansukoski oli kyllä aiemmin tänä vuonna kyykännyt 370 kiloa, mutta Liettuan Kaunasin opiskelijakisa ei täyttänyt Suomen Voimanostoliiton kansainvälisiä ennätyskelpoisuuskriteereitä.
Maastavedossa Mansukoski kohensi Saarion nimissä ollutta superraskaan sarjan SE:tä puolella kilolla. Maastavedon kaikkien aikojen suurin suomalaistulos on yhä alemmissa sarjoissa kilpailleen Tuomas Hautalan 381,5 kiloa, jonka mies on tehnyt alle 120-kiloisissa.
Penkkipunnerrus oli ainoa liike, jossa Mansukoski ei tehnyt ennätystä. Mies on tänä vuonna penkannut kisassa viisi kiloa Tampereen tulosta enemmänkin.
Pelikirjan mukaan
Jälki oli yhtä kaikki todella rapsakkaa.
– Eipä siinä sen kummoisempaa. Mentiin ihan pelikirjan mukaan, Mansukoski tokaisee.
Hän pääsi nostamaan niin sanotusti kotioloissa, samassa rakennuksessa, jossa hän pääosin harjoittelee. Mansukoski tiesi, ettei vastus olisi opiskelijoiden SM-kisassa kovinta luokkaa, joten hän pystyi tekemään täysin omaa kisaansa ja yrittämään ennätyksiä muita miettimättä.
– Oli kirjattu jo vuosi sitten tavoitteet, mitä tuona päivänä piti nostaa. Siinä mielessä oli kohtuulliset paineet, mutta ulkoisista tekijöistä ei tarvinnut stressata. Piti vain hoitaa se nostaminen.
Se hoitui, ja aiemmista kilpailuista poiketen nyt kaikki lajit onnistuivat samassa kisassa.
Kyykky tuntui raskaalta, eikä siinä jäänyt Mansukosken sanoin "grammaakaan varaa". Näet miehen SE-kyykyn ylälaidan videolta.
Penkissä Mansukoski olisi arvionsa mukaan pystynyt sivuamaan viisi kiloa kovempaa ennätystään, mutta lähti yrittämään toisen suorituksensa jälkeen viimeiseen nostoon 7,5 kilon korotusta, jossa hän epäonnistui. Maastavedossa Mansukoski arvioi, että viisi kiloa olisi voinut niin ikään tulla varmasti lisää. Treeneissä hän on nostanut maasta 370 kiloa.
– Veto oli sellainen, että katsottiin, että tavoitteet tulevat täytetyksi eikä lähdetäkään hevostelemaankaan mitään hurjaa.
Jossitella ei tarvitse, mutta silti, yhteistuloksen ennätys voisi olla nykykunnon parhain nostoin jopa kymmenisen kiloa kovempi.
Kohti tonnia
Vaikka Mansukoski onkin SE-tuloksistaan iloinen, "ei tähän jäädä nyt liikaa naatiskelemaankaan".
– Ei kukaan, joka salille ekaa kertaa lähtee, uskoisi, että tällaisiin tuloksiin pääsee. Toisaalta jos kansainväliselle huipulle mielii, tulosten pitää vielä selkeästi parantua.
Yläasteikäisestä lähtien salilla treenannut ja 16-vuotiaasta alkaen voimanostajana kilpaillut Mansukoski on toistaiseksi saavuttanut nuorten sarjoissa MM-hopeaa ja -pronssia ja EM-kisoista yhden jokaista mitalia, mutta hän todella mielii myös miesten huipulle.
LUE MYÖS: Janette, 18, teki MM-nostoillaan historiaa – poikkeuksellista menestystä Suomeen: "Onhan tämä nyt ihan mahtavaa"
Nostajaksi 24-vuotiaana yhä nuorta urheilijaa kutkuttaa "isona ja hienona" tavoitteena 1 000 kilon yhteistulokseen yltäminen, minkä lisäksi hän hamuaa tulevaisuudessa menestyä MM-tasolla.
– Tonnin jälkeen rupeaa olemaan mahdollista päästä MM-kisoissa podiumille. Ja jos MM-kisoissa on tehnyt 1 080, on tähän mennessä voittanut joka kerta. Sellaisiin kiloihin tähdätään, joilla kirkkainkin voisi tulla.
Uskot, että sinulla on paljon potentiaalia mittaamatta ja pystyt tuloksiasi edelleen reilusti nostamaan?
– Siihen on vain sokeasti luotettava. Tietäähän sitä ei voi, pitää vain ajatella ja uskoa. Tonneja on maailmalla ainakin useampi tehnyt, niin miksei sitä voisi Suomessa tehdä?
Valmentaja nykyisin piiskaamassa
Urheilun ohella Mansukoski opiskelee tietotekniikkaa Tampereen ammattikorkeakoulussa ja työskentelee vaihtelevasti järjestyksenvalvojana. Kesällä töitä oli festivaaleilla keikkaillen, mikä vaikutti hänen mukaansa treenaamiseen, mutta ennätyskisaan alla oli jälleen hyvä jakso. Mansukosken ei ole tarvinnut hetkeen juuri harjoituksellisia kompromisseja tehdä, vaikka hivenen lisäkuormaa kertyykin.
Mansukoski treenaa kuudesti viikossa, yhteensä noin 18 tuntia. Pääpaino on suurimmin voimanoston yhteistulokseen vaikuttavissa kyykyssä ja maastavedossa, ja penkkipunnerruksen osuus harjoituksista on noin neljännes.
– Toki minulla on ollut jaksoja, jolloin penkkiin on yritetty tosi paljon panostaa. Absoluuttisesti kilomäärät ovat vain paljon pienemmät. Jokainen 2,5 kilon hyppy on penkissä prosentuaalisesti enemmän kuin kyykyssä ja vedossa. Se kehitys on numeroiden valossa paljon hitaampaa.
LUE MYÖS: Juuli Kostianin, 18, nostamasta nuorten ME-tuloksesta paljastui vielä hurjempi fakta – "On sitä aika vaikea uskoa"
Mansukoski harjoitteli pitkään itseoppineesti ilman valmentajaa, mutta puolentoista vuoden ajan häntä on luotsannut Rasmus Suni, joka ei ole Mansukosken sanoin voimanostopiireissäkään tunnettu henkilö. Suni on kuitenkin tuonut Mansukoskelle lisää vastuuntuntoa: urheilija on treeneistään vastuussa toisellekin.
– Hyvää tulosta ollaan tehty. Koutsi pääsee yhdestä kolmeen kertaan viikolla treeneihini mukaan ja pystyy myös piiskaamaan vähän lisäpontta, että tehdään kovempaa.
– Kun tehdään Suomen suurinta yhteistulosta, pitää olla myös Suomen vaativin valmentaja, joka vaatii sen Suomen suurimman yhteistuloksen. Meillä selkeästi kohtaa näkemys siitä, mihin on mahdollista pystyä ja mihin kannattaa pyrkiä.
Kuolemanpelkoa kyykätessä
Treeni on paikoin armottoman kovaa, suorastaan hirvittävää. Kepeä, hymyissä suin höntsäiltävä hyvinvointiliikunta on kaukana, kun kyykätään muutama sata kiloa niskassa.
– Kovissa kyykkytreeneissä mitataan miestä aina kaikkein eniten. Kyykky on koko kropan liike, siinä voi sattua pahiten, ja siinä on eniten läsnä aitoa kuolemanpelkoa, Mansukoski sanoo.
Rankimpia hänelle ovat kehonrakennustyyppiset pitkät sarjat, joilla pyritään kasvattamaan lihasta.
– Minä pystyn tekemään yhden sarjan tosi kovaa, mutta kun pitäisi tehdä useampi, se on tosi raskasta minulle. Kun on tehty kehonrakennusharjoittelua jaloille, on kyykätty kaseja 300 kilolla.
Jos et ole poikkeuksellisen luokan voimailija- tai kehonrakentajahuippu, ei kannata kokeilla perässä.