Sakkokiristykset jäivät suunniteltua pienemmiksi – Autoliitolta silti täystyrmäys

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen sakkojen korotuksista. Rikesakkoihin suunniteltu korotus aleni lausuntokierroksella tulleen vahvan kritiikin vuoksi.

Nyt esitetyn korotuksen jälkeen rikesakot ovat noin 2,5-kertaisia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Päiväsakkoihin tulee myös rajuja korotuksia.

Rikesakoista yli 96 prosenttia tulee liikenteestä

Hallituksen eilen julkaisemassa esityksessä päivä-, rike- ja yhteisösakkoja ollaan korottamassa huomattavasti. Päiväsakot aiotaan alinta tuloluokkaa lukuun ottamatta kaksinkertaistaa. Alimman tuloluokan päiväsakkoa ollaan korottamassa 50 prosentilla.

Rikesakkoja aiotaan nyt korottaa pääsääntöisesti noin 25 prosentilla, kun vielä hallituksen esityksen luonnoksessa sakot oltiin 1,5-kertaistamassa. Suurin rikesakko, joka määrätään esimerkiksi 16-20 km/h ylinopeudesta, nousee 42,5 prosentilla 285 euroon alun perin suunnitellun 345 euron sijaan. Yli kaksi kolmasosaa kaikista päiväsakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista. Rikesakoista yli 96 prosenttia tulee liikennerikkomuksista.

– Pieni parannus asiassa oli, että luonnosvaiheessa annettujen kriittisten lausuntojen perustella hallitus muutti esitystä. Keskeinen ongelma on, että tässä asiassa rangaistukset ja verotus on sotkettu keskenään. Korotusta on perusteltu valtiontaloudella eikä liikenneturvallisuudella, mikä on ristiriidassa kriminaalipolitiikan kanssa. Ylinopeus on tuomittava ja rangaistava rikos eikä siihen pidä kenenkään syyllistyä. Rangaistusten pitää kuitenkin olla oikeassa suhteessa kaikkiin muihin rikoksiin, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Automaattivalvonnasta työkalu rahankeruuseen

Hallituksen tiedotteessa todetaan, että rikesakkojen pienemmästä korotuksesta huolimatta valtiontaloudellinen kokonaistavoite säilyy luonnoksen mukaisena. Erotus katetaan lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että poliisin tulee suorittaa nopeusvalvontaa niin, että valtiontaloudelliset tavoitteet täyttyvät. Tämä voi johtaa siihen, että rajallisilla resursseilla nopeusvalvontaa tehdään siellä, mistä saadaan paras tuotto, ei siellä, missä sillä olisi suurin liikenneturvallisuusvaikutus. Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä, Nieminen sanoo.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös mahdollisuus korottaa rikesakon enimmäismäärä 400 euroon saakka ilman asian käsittelyä eduskunnassa. Edellinen, syyskuun alussa voimaan tullut korotus 200 euroon toteutettiin tällä tavalla. Nyt esitetyn korotuksen jälkeen rikesakot ovat noin 2,5-kertaisia elokuuhun 2015 verrattuna.

1 km/h kovempaa: 1 600e kovempi sakko

Päiväsakkojen kaksinkertaistaminen johtaa Autoliiton mukaan rangaistuksen suuruuden ja teon yleisvaarallisuuden karkaamisen entistä kauemmaksi toisistaan. Jatkossa esimerkiksi 6000 euron nettokuukausituloilla 20 kilometrin ylitys 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella merkitsee 285 euron rikesakkoa, mutta 1 km/h kovempi ylitys nostaa sakon 1870 euroon, kun summat ovat tällä hetkellä 200 ja 950 euroa. Autoliiton mukaan on ilmiselvää, ettei teon yleisvaarallisuus tai moitittavuus lisäänny samassa suhteessa. 

– Tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä pitäisi rikesakon soveltamisalaa laajentaa nykyisestä 20 km/h:sta 30 km/h ylinopeuksiin. Koska Suomessa nopeusrajoitukset vaihtelevat käytännössä 20 km/h välein, muutoksella saataisiin poistettua osittain inhimillisestä erehdyksestä johtuvat virheet ankaran päiväsakkojärjestelmän piiristä. Muutkin toimijat, kuten Liikenneturva ovat esittäneet tämän asian selvittämistä, Nieminen toteaa.