HS: Liikenneturva epäilee rike- ja päiväsakkojen korotuksien heikentävän liikenneturvallisuutta

Kritiikki käy ilmi oikeusministeriön saamista lausunnoista, joita se pyysi hallituksen esitysluonnoksesta rikoslain muuttamiseksi. Esitysluonnoksessa rikesakko puolitoistakertaistuisi, päiväsakko kaksinkertaistuisi ja yhteisösakko kolminkertaistuisi ensi vuonna.

Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Sakkoja korotetaan rahan vuoksi

Päivä- ja rikesakkojen korotukset perustuvat hallitusohjelmaan ja ovat hallituksen mukaan osa julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia. Jos sakkojen muutokset eivät merkittävästi muuta tehtyjen rikkeiden määriä, merkitsee uudistus valtiolle noin 63–68 miljoonan euron vuotuisia lisätuloja.

Liikenneturva vihjaa lausunnossaan, että muutokset saattaisivat jopa lisätä kovia ylinopeuksia ja heikentää sitä kautta liikenneturvallisuutta. Syynä on, että muutokset laajentaisivat niin sanottua muuttumattoman sakon aluetta.

Esimerkiksi 20 kilometriä tunnissa ylinopeutta ajava kuljettaja saisi jatkossa 345 euron rikesakon. Summa olisi sama, jonka pienituloisin autoilija joutuisi maksamaan 60–70 kilometrin ylinopeudesta päiväsakkoina.

Ylinopeudessa sakkorangaistus muuttuu rikesakosta päiväsakoksi, kun ylinopeutta on yli 20 kilometriä tunnissa. Saman suuruinen seuraamus on mahdollinen, kun rikesakko on kiinteä ja päiväsakko tuloperusteinen.

Oikeusrekisterikeskus: Vähäisellä ylinopeudella ja pahoinpitelyllä jopa saman suuruinen rangaistus

Oikeusrekisterikeskus taas kritisoi uudistusta siitä, että rangaistuksen suuruuden pitäisi kuvastaa rikkeen moitittavuutta.

Sen laskelmien mukaan jatkossa vähäisellä ylinopeudella ja varsin vakavalla pahoinpitelyllä olisi jossakin tapauksissa saman suuruinen seuraamus.

Lakihankkeessa yleisesti mainittu ongelma on, että hallitus pyrkii sakkoja korottamalla ensisijaisesti keräämään lisää rahaa. Asiasta huomauttavat esimerkiksi Liikenneturva, Oikeusrekisterikeskus, Suomen Asianajajaliitto ja Poliisihallitus.

Poliisihallitus luonnehtii ajatusta varainkeruusta jopa kestämättömäksi. Sen mukaan rangaistusjärjestelmän tarkoituksena on rikosten ehkäisy, ja muunlaiset tavoitteet voivat murentaa rikosoikeusjärjestelämän oikeutusta, uskottavuutta ja vaikuttavuutta.