Ylinopeussakot ja niiden rajat muuttuvat: Pienestä ylinopeudesta aletaan sakottaa aiempaa vähemmän

Kesällä 2020 voimaan tulevassa laissa kaikki liikennerikkomuksista määrätyt rikesakot korvautuvat liikennevirhemaksuilla. Samalla käyttöön otetaan uusi porras pienille ylinopeuksille.

Jos nykyisin kuudenkympin rajoitusalueella ajaa ylinopeutta enintään 15 kilometriä tunnissa, saa 170 euron rikesakon. Vastaisuudessa liikennevirhemaksu enintään 10 kilometriä tunnissa ajetusta ylinopeudesta olisi 100 euroa.

Lisäksi pienempiä ylinopeuksia ei enää vastaisuudessa lasketa toistuviksi ylinopeuksiksi, joiden kertautuessa saa ajokiellon. Nykyisin ajokielto määrätään, jos on rikkonut nopeusrajoituksia neljä kertaa kahden vuoden aikana tai kolme kertaa vuoden sisällä.

Lain muututtua ajo-oikeuteen vaikuttaviksi ylinopeuksiksi lasketaan vain ne kerrat, jolloin ylinopeus on ollut vähintään 10 kilometriä tunnissa enintään kuudenkympin rajoitusalueella tai 15 kilometriä tunnissa korkeammilla rajoituksilla.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta arvioi, että sanktion pienenemisellä saattaa olla vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

– Ajokielto on ollut yksi merkittävimmistä pelotteista ylinopeusrikkomuksissa. Lähtökohtaisesti suomalaiset pyrkivät noudattamaan, mutta jos raha ei ole ongelma, jotakin harvalukuista joukkoa uudistus voi motivoida väärään suuntaan.

Arvelin ei kuitenkaan lähtisi suorilta kädeltä kiristämään säädöksiä tämän kompensoimiseksi.

– Katsotaan ensin, mitä lakimuutoksesta seuraa ja mietitään sen jälkeen, tarviiko puuttua lieveilmiöihin.

Vähentää sakkotuloja, mutta tehostaa valvontaa

Arvelinin mukaan vuosittain runsaat 400 000 rikesakkoa ja pieni osa päiväsakkouhkaisista sakoista langetetaan tulevaisuudessa liikennevirhemaksuilla. Valtaosa näistä tulee automaattisesta liikennevalvonnasta.

Uuden portaan vuoksi valtio menettää hänen mukaansa vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa sakkotuloja.

Liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä puolestaan sanoo, että hallituksen esityksessä muutos on arvioitu kustannusneutraaliksi. Sen mukaan menetetyt sakkotulot kompensoituvat muun muassa valvonnan tehostumisella.

Esityksen mukaan uudistuksella ei ole myöskään välittömiä liikenneturvallisuusvaikutuksia, koska uusi laki mahdollistaa aiempaa kattavamman automaattisen valvonnan ja on mahdollista, että seuraamusten määrä voi siksi myös lisääntyä.

Esityksessä arvioidaan, että kiinnijäämisriskin kasvaessa rikkomusten kokonaismäärä vähenee pitkällä aikavälillä.