EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiistää syytökset, joiden mukaan EK:lla olisi ollut rooli Antti Rinteen (sd.) kaatamisessa pääministerin paikalta.
EK:n entisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen väitteiden kanssa samoilla linjoilla oli myös entinen presidentti Tarja Halonen.
Häkämiehen mukaan EK:lla ei ollut roolia Rinteen erossa. Hän pitää syytöksiä yllättävinä.
– Viime vaalikaudella ay-liike oli kovasti napit vastakkain silloisen Sipilän hallituksen kanssa ja järjesti muun muassa kaksi poliittista mielenosoitusta, jotka olivat käytännössä lakkopäiviä Suomessa. Silloin edellinen presidentti ei kiinnittänyt tähän mitään huomiota, sanoo Häkämies MTV:n Uutisextrassa.
Lue myös: EK:n Häkämies MTV:lle: Tuotantoa voi siirtyä ulkomailta takaisin Suomeen koronaepidemian seurauksena
"Kilpailukyky säilyy"
Yleinen palkankorotuslinja on yksityisellä sektorilla muodostunut runsaaksi kolmeksi prosentiksi kahdessa vuodessa.
EK:n Häkämiehen mukaan Suomen kilpailukyky säilyy näillä luvuilla suunnilleen ennallaan. Esitetyt palkankorotusvaatimukset Ruotsissa ovat Suomelle eduksi. EK kiittelee erityisesti kiky-tuntien muuntumista, kuten se asian tulkitsee.
Palkkakierrosmallin kehittämiskohteiksi EK nostaa esiin yhteisen talouskuvan muodostamisen ja lakko-asiat. Edessä ovat vielä erityisen vaikeiksi ennustetut julkisen sektorin neuvottelut.
Työllisyystavoitteen laimentuminen huolettaa
Marinin hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja päätökset 60 000 lisätyöllisestä. Työllisyyden nousulla on tarkoitus saavuttaa myös julkisen talouden tasapaino.
Syksyn budjettiriihessä tehtävät työllisyyspäätökset 30 000:n osalta arvioi valtiovarainministeriö. MTV Uutisten tietojen mukaan lopun 30 000:n osalta voisivat kelvata myös pehmeämmät keinot ja laskennassa voitaisiin käyttää poliittista harkintaa.
EK on huolestunut hallituksen työllisyystavoitteen laimentumisesta. Häkämies sanoo, että tavoite pitää saavuttaa aidoilla keinoilla, jotka valtiovarainministeriö todentaa. Häkämiehen mukaan tilanne on myös muuttunut niin, että talouden tasapaino on vaikeampi saavuttaa, jolloin työpaikkoja tarvittaisiin enemmän kuin 60 000.