Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksen mukaan viime hallituskaudella solmittu kilpailukyky- eli kiky-sopimus kohensi suomalaisten työllisyyttä ja teollisuuden kilpailukykyä. Yksi syksyn liittokierroksen kuumista kysymyksistä on se, jäävätkö kiky-sopimuksen tuomat työajan pidennykset pysyviksi.
Työntekijäjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja työnantajajärjestö EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vierailivat Huomenta Suomessa pohjustamassa syksyllä edessä olevia neuvotteluita.
SAK:n Eloranta sanoi, ettei usko kiky-sopimuksen positiiviset vaikutukset esiin tuoneen tutkimuksen vaikuttavan työntekijäpuolen tavoitteenasetteluun.
Elorannan mukaan tutkimuksen lähtökohtana oli se, että kiky-sopimus olisi lisännyt kaikilla aloilla työaikaa 24 tuntia vuodessa.
Tietyt työehtosopimukset ovat kuitenkin kikyn ulkopuolella, ja kiky-tuntejakin on saatettu käyttää normaalin työnteon sijaan eri työpaikoilla esimerkiksi liikuntaan tai muuhun virkistäytymiseen.
– Totta kai varmasti on niin, että työnantajat haluavat pitää kiinni saavutetuista eduistaan, 24 ilmaisesta työtunnista. Varmasti näin olisi tehty ilman tätä tutkimustakin, Eloranta arvioi.
Työntekijäjärjestöt katsovat, että kiky-sopimuksen lisätunnit sovittiin vuonna 2016 väliaikaisiksi. Työnantajajärjestö EK:n mukaan lisätunnit ovat tulleet jäädäkseen.
– Aina varmasti on eri näkemyksiä siitä, missä oikea tasapainotaso [työajan suhteen] on. Neuvotteluissa nähdään, mihin päädytään, Eloranta sanoi.