Sairaat vanhukset palvelukotiin - hoitajat peloissaan

Helsingin kaupunki suunnittelee pitkäaikaissairaaloiden muuttamista palveluasumiseksi. Myllypuron, Koskelan ja Käpylän pitkäaikaissairaalat muunnettaisiin tulevaisuudessa uudentyyppisiksi vanhuudenkodeiksi, Suursuo säilyisi sairaalana.

-Emme halua puhua enää vanhainkodeista, vaan tämän hallinnollisen muutoksen jälkeen ne olisivat vanhuudenkoteja tai palveluasumista. Sosiaali- ja terveyspuolen henkilökunta muuntavat yhdessä pitkäaikaissairaalat nykyaikaiseksi palveluasumiseksi, sanoo sosiaali- ja terveystoimesta vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen.

Myllypurossa, Kivelässä, Koskelassa ja Suursuolla on nyt noin 1100 potilasta. Potilaiden määrää on vähennetty alle puoleen vuodesta 1996. Hoitoon päätyvät enää kaikkein huonokuntoisimmat.

Sairaalat siirtymässä sosiaaliviraston alaisiksi

Muutoksessa pitkäaikaissairaaloiden johto siirtyisi terveyskeskukselta sosiaalivirastoon.

-Henkilökunnalle järjestettiin yhteinen infotilaisuus lokakuussa. Sen viesti oli "tervetuloa sosiaalivirastoon", kertoo osastonhoitaja Minna Ristolainen Myllypuron sairaalasta MTV:n 45 minuuttia-ohjelmalle.

Vanhusta hoidetaan Myllypuron sairaalassa.

-Hoitohenkilökunnalle jäi siitä semmonen pettymys, että näinkö tämä asia sitten on jo päätetty. Meille asia esitettiin, kuin se olisi jo päätetty.

Pitkäaikaissairaaloiden siirto terveyskeskuksista sosiaalivirastoon on tulossa lautakuntien käsittelyyn vasta tänmän vuoden lopulla, vaikka muutos olisi tarkoitus käynnistää jo ensi vuoden alussa. Kaupunginvaltuustossa siirtoa käsitellään näillä näkymin marraskuun lopussa.

Yksityiskohdat täysin auki

Pitkäaikaissairaaloiden hoitajia ja potilaiden omaisia huolestuttaa se, miten potilaat pärjäävät uudessa järjestelmässä, jonka yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa.

-Pelätään ehkä sitä, kuka hoitaa ne monisairaat potilaat, jotka eivät pysty olemaan vanhainkodeissa tai vanhusten huoltolaitoksissa. Jotka ihan oikeasti tarvitsevat sitä sairaanhoitoa, Ristolainen sanoo.

Pitkäaikaishoidon johtaja Annikki Thodén ei osaa vielä vastata siihen, missä tilanteessa pitkäaikaissairaalat ovat vuoden kuluttua.

-Tällä hetkellähän me tiedämme sen, että toiminnot ovat siirtymässä sosiaalitoimeen, mikäli poliittiset päättäjät näin päättävät. Mitä sen jälkeen, miten toimintaa muutetaan, niin siitä minusta ei ole selkeätä näkyä. On vaikea tehdä esimerkiksi toimintasuunnitelmaa ensi vuodelle, kun tavallaan tietty päämäärä on tiedossa. Niitä keinoja ei ole vielä edes kosketeltu, Thodén sanoo.

Apulaiskaupunginjohtaja rauhoittelee, että äkkinäisiä muutoksia ei nyt ole tapahtumassa.

-Emme halua mitään mullistusta yhdessä yössä, eli ei ole tulossa mitään suurta liikennettä, ei potilaiden kuljetuksia, ei henkilökunnan manooveröintiä. Ensi vuoden alussa toiminta jatkuu jotakuinkin samanlaisena kuin tämän vuoden lopussa. Uusi organisaatio ryhtyy muuntamaan tätä toimintaa enemmän asumiseksi, Kokkonen sanoo.

Omaiset pelkäävät jäävänsä ilman apua

Muutosta perustellaan sillä, että Helsingissä vanhusten hoito on vieläkin liian laitosvaltaista.

-Tulevaisuudessa ihmiset pysyvät erilaisilla toimenpiteillä suhteellisen hyväkuntoisina suhteellisen pitkään. Elämänvaihe, jossa toimintakyky on kovasti alentunut, jää hyvin lyhyeksi. Toivomme, että me voisimme auttaa heitä niissä ympäristöissä, joissa he itse haluavat olla. Ei niin, että viemme heidät isoihin sairaaloihin tai laitoksiin, Kokkonen sanoo.

Margit Frankin mies Erkki Frank tuli Myllypuron sairaalaan toisen aivoinfarktin jälkeen. Hän on ollut saamaansa hoitoon tyytyväinen. Pariskunta ei usko, että Erkki voisi enää palata kotihoitoon.

-Olen keskustellut toisten omaisten kanssa. Tottakai he ottaisivat omaisen kotiin, jos voisivat. Monet heistä ovat itsekin vanhoja ja sairaita, eivät he pärjää, Margit Frank sanoo.