Emeritusprofessori Olavi Ylikorkala esittää sairaalahoidon todellisen hinnan merkitsemistä asiakkaalle lähetettävään laskuun.
Hänen mukaansa todellisen hinnan ilmoittaminen auttaisi ihmisiä ymmärtämään paremmin verovarojen keräyksen tärkeyttä ja sairaanhoidon todellista laskua.
Ylikorkala nosti asian esille eilen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
– Ihmiset eivät todella ymmärrä mitä sairaalan ylläpitäminen ja se todellinen hoito maksaa. Monet ihmiset todella ihan aidosti kuvittelevat maksavansa koko hoidon silloin, kun he maksavat sen sairaalan lähettämän laskun. Ja näinhän se ei tietenkään ole, vaan verorahoilla sairaaloita pidetään pystyssä, Ylikorkala muistuttaa MTV Uutisten haastattelussa.
Olavi Ylikorkalan mukaan hoidon todellisten kustannusten ilmoittaminen olisi konkreettinen esimerkki siitä, että jokainen voi saada maksamillaan veroilla oikeasti arvokasta vastiketta rahoilleen.
– Monet terveet ihmiset ajattelevat, että tiet aurataan ja se on sitten pitkälti siinä, mutta heillä on todellisuudessa melkoinen turva siellä maksetuissa veroissa. Sitä veronmaksamisen arvostusta ja ymmärtämistä voisi tällä tavalla lisätä.
Esimerkkejä todellisista kustannuksista
Sydämen defibrillaattorin asennus 21 255
Sydämen yhden läpän leikkaus 18 000
Lonkan tekonivelleikkaus 6 740
Umpilisäkkeen poisto 3 825
Keisarileikkaus, ei komplisoitunut 3 685
Alatiesynnytys, ongelmaton 2 115
Katso täältä mitä eri toimenpiteet maksavat HUS-alueella
Alennusta omatoimisuudesta?
Ylikorkala kertoo itse työskennelleensä 30 vuotta naistenklinikalla ylilääkärinä ja törmänneensä yllättävänkin usein tilanteeseen, että potilaat kuvittelevat päivämaksun kattavan kaikki kustannukset.
Professori kertoo, että monesti asiakkaat ovat pyytäneet jopa alennusta maksuista.
– Esimerkiksi kerran nainen oli synnyttämässä ja tukihenkilönä ollut mies oli ammatiltaan sairaanhoitaja. Muutaman kerran hän mittasi verenpaineen ja piti sitä niin tärkeänä hoidollisena toimenpiteenä, että vaimolle kirjoitetusta laskusta olisi sen johdosta pitänyt antaa alennusta, Ylikorkala kertoo.
– Näitä, välillä huvittaviakin tapauksia, oli kyllä aika paljon. Se vain kuvaa sitä, että aina ei ymmärretä, mistä puhutaan ja mitä vaaditaan.
Esimerkiksi synnytyksestä on olemassa listahinta, joka lähtee jokaisesta synnyttäjästä synnyttäjän kotikuntaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ongelmattoman alatiesynnytyksen todellinen kokonaiskustannus on 2115 euroa.
Synnyttäjälle maksettavaksi jää kuitenkin vain sairaalassa vietettyjen vuorokausien mukainen maksu. Esimerkiksi kaksi yötä sairaalassa viettävä synnyttäjä maksaa HUS-alueella synnytyksestä kaikkinensa 77,60 euroa eli 3,67 prosenttia todellisesta kustannuksesta.
Mikäli synnyttäjä viettää sairaalahoidossa vain yhden päivän, hän maksaa vain 38,80 euroa.
– Eihän kukaan alennusta enää pyytäisi, jos tajuaisi, että se on kuin hyttysen surina se potilaan maksama osuus. Jonkunlainen ymmärrys, että sairaanhoito ei ole ilmaista ja että se maksetaan yhteisillä rahoilla, Ylikorkala perustelee.
Järjestelmä estää
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ajatukseen todellisen hinnan ilmoittamisesta suhtaudutaan myötämielisesti.
– Periaatteellista estettä ei ole siinä, että potilaalle näytettäisiin hoidosta aiheutuneet kustannukset, koska sehän on sitä potilasta koskevaa tietoa, HUS:n laskentapäällikkö Taru Lehtonen kertoo.
Käytännössä todellisten hintojen ilmoittaminen potilaalle ei kuitenkaan toistaiseksi onnistu järjestelmistä johtuen.
– Meillä on useita eri tietojärjestelmiä, jossa on sitä potilasta koskevaa tietoa ja siinä vaiheessa kun potilas meiltä lähtee ja sitä asiakasmaksulaskua tehdään, niin siinä vaiheessa kaikista eri järjestelmistä olevasta tieto ei ole vielä välttämättä koossa, jotta voitaisiin näyttää ne todelliset kustannukset, Lehtonen kertoo syyksi.
Toiveena onkin, että tulevaisuudessa uuden tietojärjestelmän myötä potilaan kaikki tiedot ja todelliset kustannukset näkyisivät samantien.
– Hinnathan ovat myös täysin julkisia, että mitään estettä ei ole ja ei meillä ole mitään tarvetta piilotella hintoja.
– Itse näkisin, että se olisi ihan hyvä. Ei siitä ainakaan mitään haittaa olisi. Se voisi ohjata sitä resurssien käyttöä siinä jo hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Ehkä myös potilaat arvostaisivat sitä saamaansa hoitoa entistä paremmin jos näkisivät mitkä ne todelliset kustannukset ovat, Taru Lehtonen uskoo.