Sairaalapastori käy tervehtimässä koronan saartamia potilaita, joiden luokse omaiset eivät rajoitusten takia pääse – "Korona on lisännyt ahdistusta"

1:18
Potilaan kanssa rukoillaan vain, jos hän itse haluaa. Virpi Sipola kertoo keskusteluavun olevan pääosassa sairaalapapin työssä.

Sairaalapastori Virpi Sipola on tehnyt pitkään työtä saattohoitopotilaiden kanssa. 

Sielunhoidon johtava asiantuntija Virpi Sipola kertoo työn muuttuneen jonkin verran koronan myötä. Omaisilta tulee muun muassa pyyntöjä käydä tervehtimässä potilasta heidän puolestaan, koska rajoitukset estävät vierailut. Terveyden turvatoimet ovat luonnollisesti myös sairaalapastoreille tiukat.

– Sairaalapapit käyttävät suojavarusteita, joita sairaalassa on suositeltu käytettäväksi. On myös huomioitu se, että mennään sairaalaan pääosin kutsusta. Läheiset ovat myös pyytäneet, että sairaalapappi kävisi heidän puolestaan tervehtimässä sairaalassa olevaa omaista, Sipola kertoo.

Koronan aiheuttama henkinen paine näkyy lisääntyneenä ahdistuneisuutena.

– Korona on lisännyt ahdistusta. Yksinäisyyttä se on lisännyt valtavasti. Erityisesti psykiatrisissa sairaaloissa ihmisten oireilu on noussut enemmän pintaan. Korona on lisännyt epävarmuutta ja turvattomuutta.

Avun tarvitsija valitsee aiheen

Sipola on työskennellyt kymmenen vuotta sairaalapastorina saattohoitoon erikoistuneessa Terho-kodissa.

– Saattohoidossa ihminen pohtii elettyä elämää: ihmissuhteita ja sitä, mikä on ollut tärkeää ja merkityksellistä. Tilanteeseen voi liittyä kuolemanpelkoa – pelkoa itsensä kadottamisesta.

Suomessa noin 120 sairaalapappia

  • evankelis-luterilaisen kirkon pappi, jolla on sairaalatyön erikoistumiskoulutus. 
  • 1920-luvulla kirkko järjesti sairaaloihin saarnaajia tukemaan potilaiden henkistä hyvinvointia
  • organisoitua sielunhoitotyötä sairaaloissa on tehty 1940-luvulta asti
  • sairaalapappien erillinen koulutus alkoi 1960-luvulla

Suomessa on noin 120 sairaalapappia. Heillä on oltava valmius keskustella mistä tahansa aiheesta.

– Sairaalasielunhoidon piiriin kuuluvat kaikki asiat. Potilas, läheinen tai hoitohenkilökuntaan kuuluva valitsee, mistä haluaa puhua. Sairaalapapit ovat kaikkia heitä varten.

Sairauden alkuvaiheessa kysytään usein, miksi tämä tapahtui juuri minulle.

–Keskustelutuki painottuu työssä. Tärkeitä työvälineitä on läsnäolo, kyky kuulla ja tehdä tarkentavia kysymyksiä – ehkä avaamaan uusia näkökulmia ja normalisoida tunteita ja ajatuksia, joita tilanteesta syntyy.

Raskas työ myös antaa tekijälleen paljon.

– Helmihetki on, kun kokee yhteyttä toisen ihmisen kanssa. Ja se, jos toisen ihmisen olo jotenkin helpottuu ja turvallisuuden tunne vahvistuu.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja