Sähköavusteisten polkupyörien suosio on kasvanut nopeasti. Meno on kepeämpää ja vauhti kovempi kuin perinteisellä pyörällä. Sähköpyörä tuo myös uusia mahdollisuuksia vähentää autoilua ja lisätä pyöräilyä – kunhan pyöräilyväylät ja pysäköintipaikat ovat kunnossa.
– Oli olosuhteet sitten mäkisyys, matkan pituus tai jopa talvikeli, sähköpyörän avulla päästään näistä yli. Sähköpyörä mahdollistaa pyöräilyn lisääntymisen myös maaseudulla, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
Alan kaupan tietoihin pohjautuva tilasto kertoo, että sähköavusteisten polkupyörien myynti kasvaa vauhdilla: vuonna 2019 niitä myytiin Suomessa noin 16 000, vuonna 2021 jo reilut 40 000. Osuus kaikista myydyistä pyöristä kasvoi kuudesta kahteentoista prosenttiin kahdessa vuodessa.
– Sähköavusteisuus on mahdollistanut myös rahtipyörien suosion kasvun. Tämä tulee muuttamaan sitä, miten pyöräilyn rooli nähdään ja vaikuttamaan myös liikennesuunnitteluun, sanoo Koistinen.
Rahtipyörällä tai tavarapyörällä voi hoitaa kauppareissun tai viedä lapset harrastuksiin. Se soveltuu myös ammattimaiseen tavarankuljetukseen.
Kaupungissa polkupyörällä – sähköllä tai ilman – liikkuminen on jo nykyisellään usein sekä nopeampaa että miellyttävämpää kuin autolla, sanoo Koistinen. Pysäköinti on helpompaa ja pyörällä pääsee suoraan sinne, minne on menossakin. Kohentamista on silti edelleen.
– Mitä houkuttelevampi pyöräinfra on suhteessa autoon, sitä helpommin ihminen pyörän valitsee, sanoo Koistinen.
Lue myös: Sähköpyörästä tulossa kulkuneuvo kulkuneuvojen joukkoon – tosin kaikki eivät ymmärrä sen ideaa
Sähköpyörä auton tilalle?
Sitä, miten ja mihin sähköpyörää käytetään, on tutkittu monissakin maissa.
– Tutkimusten perusteella sähköpyöräily korvaa enemmän automatkoja kuin kävelyä, kertoo työelämäprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Tulokset vaihtelevat kuitenkin suuresti. Eri tutkimusten mukaan sähköpyörää käyttävät korvaavat sillä 16–76 prosenttia automatkoistaan. Osuuteen vaikuttaa Vaismaan mukaan ratkaisevasti se, miten hyvät pyöräilyolosuhteet ovat.
Sähköpyörä kulkee keskimäärin kovempaa vauhtia kuin peruspyörä, helposti noin 25 kilometriä tunnissa.
– Pyöräily pitää nähdä liikennesuunnittelussa enemmän hitaana autona kuin jalankulkuna renkaiden päällä. Sähköpyöräily lisää tätä vaatimusta, sanoo Vaismaa.
Erityyppisten sähköpyörien myyntiä ei ole Suomessa tarkoin tilastoitu. Kaupan alan havainto on kuitenkin se, että sähköavusteisia maastopyöriä ja muita kuntoilupyöriä on mennyt kaupaksi yllättävänkin paljon.
– Harrastuspyöräily on lyönyt jopa enemmän läpi. Sähköpyöriä ostavat paljon aktiiviset pyöräilijät, jotka harrastavat pyöräilyä kuntoilumielessä. Tämä on ollut ehkä suurin yllätys, sanoo Veli-Matti Kankaanpää, Muoti- ja urheilukauppa -yhdistyksen toimitusjohtaja.
Sähköpyörät ja rahtipyörät edustavat uutta liikkumista, mutta sujuvat pyöräilymahdollisuudet helpottavat myös perinteisillä polkupyörillä kulkemista.
– Kaikki pyöräily on oikeaa pyöräilyä, sanoo Pyöräliiton Koistinen.
Lue lisää: Onko sähköpyörällä polkeminen todella kunnon liikuntaa? Vastaus voi yllättää
Kunnon suunnitelma ja poliittista tahtoa
Kalle Vaismaa teki väitöstutkimuksensa pyöräilyn edistämisestä kaupunkiliikenteessä. Oleellista on hänen mukaansa tehdä kunnollinen liikenteen kokonaissuunnitelma, jota sitten toteutetaan pala kerrallaan – eikä niin, ettei tiedetä, millaista palapeliä ollaan kokoamassa.
On huomioitava niin jalankulkijoiden kuin pyöräilijöidenkin turvallisuus, turvalliset liittymät, turvalliset parkkipaikat pyörille. Lisäksi rahtipyörät ovat muita leveämpiä ja vaativat enemmän tilaa pyöräteillä.
– Infrarakentaminen on aina hidasta, kymmenen vuotta on siinä lyhyt aika. Kymmenessä vuodessa saadaan kyllä selkeitä tuloksia, sanoo Vaismaa.
Jotta saadaan toimeksi, tarvitaan myös poliittista tahtoa.
– Paljon on kiinni kokonaiskuvan piirtämisestä ja poliittisesta visiosta. Siinä me ei Suomessa olla kovin hyviä. Tässä auttaa vahva poliittinen johtajuus, vahva päämäärä jota kohti aidosti mennään, sanoo Vaismaa.
Öljykriisi käynnisti Hollannissa pyöräilyrakentamisen
Esimerkiksi Hollannin erinomaiset pyöräilyreitit ovat paljolti 1970-luvulla alkaneen suunnitelmallisen politiikan tulosta. Öljyn hintakriisin iskettyä valtio tuki pyöräreittien rakentamista avokätisesti, kaupungeissa jopa 80 prosentilla kuluista – ja niin pyöräteitä myös rakennettiin.
Tukholmassa taas rakennettiin uusia pyöräteitä noin kymmenen vuoden ajan aina vuoteen 2014 asti. Pyöräilyn määrä suunnilleen kaksinkertaistui.
Suomessa Oulu ja Helsinki tunnetaan pyöräilyreittien edelläkävijöinä. Tampereella keskustan pyöräreittejä on parannettu ratikkalinjan rakentamisen oheishankkeena. Pyöräilymahdollisuuksia on kohennettu monissa muissakin kaupungeissa, muun muassa Turussa, Lahdessa ja Joensuussa, Vaismaa listaa.
Matti Koistinen Pyöräliitosta suosittelee myös pyöräkatuja, joilla pyöräily on etusijalla ja autot liikkuvat tuntuvasti nykyistä hitaammin. Suomessa sellaisia on ainakin Joensuussa ja Oulussa. Hollannissa varsin suuri osa kaupunkien kaduista on rauhallisia hidaskatuja, joilla lapsetkin voivat turvallisesti pyöräillä.
– Jos autoliikenne on rauhallista ja sitä on riittävän vähän, katu sopii myös pyöräilijöille ja etenkin rahtipyöräilyyn. Pyöräkadulla pyöräilijä on kuningas ja kävelykadulla taas kävelijä, sanoo Koistinen.
Lue lisää: Varkaat metsästävät nyt sähköpyöriä – varastettujen pyörien määrä kasvoi viime vuonna roimasti, joukossa tuhansien eurojen arvoisia kulkupelejä
Parkkipaikkoja ja latauspisteitä
Varkaanpitäviä ja muutenkin turvallisia pyöräparkkeja tarvitaan sekä kaupungille että taloyhtiöihin. Pysäköinti voisi Koistisen mukaan olla maksullistakin, etenkin kaupunkien keskustoissa.
Tarvitaan myös latauspaikkoja: jo paloturvallisuudenkin vuoksi sähköpyörää on parempi ladata muualla kuin asunnossa. Koistisen mukaan olisi hyvä, jos ympäristöministeriö myöntäisi tukea – vaikka pienehköäkin – pyöräparkkien ja sähköpyörien latauspaikkojen perustamiseen.
– Taloyhtiöt ovat avainasemassa, polkupyörän pisin säilytysaika on kodin yhteydessä. Heti kun on ulkopuolista rahaa, taloyhtiöissä on helpompi tarttua toimeen, sanoo Koistinen.
Pyöräilyn edistäminen on Koistisen mukaan lopulta myös niiden etu, joille autolla liikkuminen on tarpeen. Kun yhä useampi vaihtaa auton polkupyörään, ruuhkat autoreiteillä vähentyvät.
1:00
Lue myös: Sähköpyörän tai -skuutin lataaminen eteisessä voi olla kohtalokas virhe
Fillarilähettien valttina nopeus
Rahtipyörän käyttö yritysten tavarankuljetukseen on Suomessa tähän mennessä ollut lähinnä kokeiluja, toteaa Koistinen. Poikkeuksena on Posti, jossa rahtipyörillä on pitkät perinteet.
– Helsingissä on fillarilähettiyritys, joka kilpailee lähinnä nopeudella. Myös ruokalähetit liikkuvat paljon polkupyörillä.
– Pyörä on tosiaan usein se nopein kaupunkialueella.
Arvio EU:n tasolla on, että jopa puolet rahtikuljetuksista olisi mahdollista kuljettaa tavarapyörillä pakettiautojen sijaan. Tähän suuntaan vie muun muassa verkkokauppa: tilattu tavaramäärä on usein pieni ja kuljetettavissa polkupyörällä.
– Pyörärahti on nopea, edullinen ja vähäpäästöinen – mutta sen käyttöönotto vaatii yrityksiltä rohkeutta ajatella paljonkin asioita uusiksi, sanoo Koistinen.
Tarkkaa tietoa rahtipyörien suosiosta ei ole. Alan eurooppalaisessa kyselyssä niiden valmistajat arvioivat viime vuonna, että tavarapyörien myynti kasvoi jopa 66 prosenttia edellisvuodesta.
– Toki määrät ovat olleet aika pieniä, huomauttaa Koistinen.
Esimerkiksi Saksassa tavarapyörien osuus oli vuonna 2020 noin kaksi prosenttia kaikista myydyistä polkupyöristä eli runsaat 100 000 kappaletta. Mukana ovat sekä sähköavusteiset että sähköttömät rahtipyörät.
Luel lisää: Sähköpyörät yleistyvät kovaa vauhtia, myös työsuhdepyörien veroetu kiinnostaa
Saatavuus kaupoissa paranemassa
Viime vuonna osa sähköpyörää haluavista suomalaisista sai kaupassa ei-oota. Tänä vuonna alalla ennakoidaan parempaa tilannetta.
– Viime kesänä sähköpyöriä olisi myyty enemmän kuin pystyttiin saamaan. Nyt on kaupoissa ennustettua parempi tilanne, pelättiin paljon pahempaa, kertoo Muoti- ja urheilukauppa -yhdistyksen toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.
Pullonkaulana on etenkin se, että valtaosa sähköpyörien osista tuodaan Kiinasta, missä koronasulut ovat hidastaneet tuotantoa. Lisäksi latauselektroniikkaa tarvitaan muussakin kuin pyöräteollisuudessa. Polkupyöriä valmistetaan Euroopassa, myös Suomessa, mutta osapula hidastaa.
– Komponenttipula on infernaalinen, sanoo Kankaanpää.
Kaikilla tehtailla ja kaikkien sähköpyörämallien valmistuksessa ei ole ollut pulaa osista, mutta viime vuonna osa pyöristä saatiin myyntiin vasta sesongin loppupuolella. Tänäkin vuonna saattaa tulla viivästyksiä, arvioi Kankaanpää.
Sähköpyörän hinta on edelleen tuhansien eurojen luokkaa, eikä hintojen laskua ole näköpiirissä ainakaan lähiaikoina. Yksi syy on se, että akuissa käytettävä litium on kallistunut nopeasti.
Kankaanpään mukaan olisi hyvä, että Suomikin laskisi sähkö- ja muidenkin polkupyörien arvonlisäveroa. EU hyväksyi keväällä polkupyörien arvonlisäveron laskun alimmillaan viiteen prosenttiin.
– Tästä hyötyisi suuri yleisö etenkin kaupungeissa. Se olisi oikein loikkaus kohti vihreää siirtymää, sanoo Kankaanpää.
