Nyt parannetaan pyöräilyoloja – "Pyöräilyä ei mielletä osana liikennejärjestelmää"

Suomessa pyöräilyn olosuhteisiin on saatu parannusta, mutta työtä vielä riittää.

–  Pyöräilyä ei mielletä osana liikennejärjestelmää. Monissa kaupungeissa on panostettu autoliikenteeseen vuosikymmenten ajan, mutta pyöräilyyn vasta viime aikoina, kuvailee väitöskirjatutkija, Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.

Hänen mukaansa pyöräily on ainoa liikkumismuoto, jolle ei ole osoitettu selkeää paikkaa. Autoille on ajoradat ja jalankulkijoille jalkakäytävät, jotka ovat yleensä korotettuja kulkuväyliä reunakivien takana.

Vielä 1960–1970-luvuilla pyöräiltiin autojen seassa ajoradoilla.

– Kun autoilu lisääntyi, pyöriä siirrettiin autojen tieltä jalkakäytäville. Jälkikäteen se osoittautui huonoksi ratkaisuksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta. Nykyisin pyöräilijöiden paikka saattaa vaihtua korttelin välein. Verkko on hajanainen ja epälooginen, kulkuväylä voi katketa äkisti ja opasteita puuttuu, Vaarala kuvailee.

Tähtäimessä kehitysloikka

Vaarala vetää 13 kaupungin rahoittamaa FinnCycle-tutkimushanketta, jota toteuttaa Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Tutkimus pureutuu pyöräliikenteen olosuhteisiin ja kehittämistarpeisiin. Tavoitteena on myös edistää seuraavaa pyöräliikenteen kehitysloikkaa. Oppia parhaista käytännöistä haetaan ulkomailta, lähinnä Hollannista ja Tanskasta. Tutkittua tietoa tarjotaan kaupunkien päättäjille, viranomaisille ja liikennesuunnittelijoille.

Miksi pyöräilyä sitten pitäisi lisätä? Tutkija listaa syiksi ilmastopäästöjen vähentämisen ja kansanterveyden edistämisen. Lisäksi kasvavissa kaupungeissa pyöräily on kustannus- ja tilatehokas kulkutapa.

Pyöräilyn lisääminen edellyttää Vaaralan mukaan parempaa infraa eli pyöräily-ympäristöä ja sitä suosivaa liikenneverkkoa. Suomen oloissa tarvitaan myös toimivaa talvikunnossapitoa, missä varsinkin Oulu on kunnostautunut.

Hyvä infra houkuttimeksi

Infran kehittämistä pidetään erityisen tärkeänä, jotta pyöräily olisi lyhyehköillä matkoilla houkuttelevampaa kuin autoilu. Olosuhteet vaihtelevat eri kaupungeissa, mutta Vaaralan mukaan parantamisen varaa on kaikkialla. Puutetta on muun muassa kulkuväylistä, pyöräparkeista ja palveluista.

Liikennejärjestelmän uudistaminen ei ole nopeaa eikä ilmaista.

–  Pyöräliikenteen infra maksaa kuitenkin vain murto-osan autoliikenteen vuosittaisista kustannuksista.

Vaaralalta kysytään joskus, onko pyöräliikenne vain ohimenevä trendi. Vastaus on selvä.

–  Liikenteessä on pysynyt kaksi 1800-luvun keksintöä, joiden avulla voidaan ratkaista ilmasto-ongelmia. Toinen on raideliikenne ja toinen polkupyörä.

Koko liikenneverkko huomioon

Raitiotiet ja pyöräily ovat nousseet megatrendeiksi monissa Euroopan kaupungeissa. Yksi viime vuosien esimerkeistä on Tampere, jossa ratikka aloitti liikennöinnin vuonna 2021. Kaupungin pääväylä Hämeenkatu muuttui joukkoliikennekaduksi ja sai kauan kaivatut pyöräkaistat.

Uuden kulkumuodon käyttöönotto edellyttää liikenneverkon laajaa tarkastelua yhtenäisenä kokonaisuutena. Tutkijan mukaan koko liikennejärjestelmän suunnittelua pitäisi Suomessa muutenkin vahvistaa, sillä usein on keskitytty liikaa yhteen kulkumuotoon vuorollaan ja unohdettu muut.

–  Tyypillisesti paras pyöräliikenteen suunnitelma on osa autoliikenteen suunnitelmaa. Hollannissa on esimerkkejä siitä, että suunnittelussa on pystytty luomaan hyvät olosuhteet sekä pyörille että autoille.

Kokonaissuunnittelun avulla voidaan myös vähentää vastakkainasettelua eri kulkumuotojen välillä. Kun pyörät saavat omia väyliä, jalankulkijoiden olosuhteet paranevat. Pyöräily hyödyttää myös autoilijoita, sillä se vähentää liikenneruuhkia.

Sähköpyörä helpottaa talviajoa

Pyöräteillä näkyy yhä enemmän erilaisia sähköisiä kulkuvälineitä, mikä lisää paineita liikkumisympäristöjen parantamiseen.

Useiden liikkumistapojen yhteispeli onnistuu parhaiten, jos kulkuväylien suunnittelu ja toteuttaminen ovat laadukkaita ja käyttäjillä on liikennesäännöt selvillä.

– Kulkuneuvojen keskinopeudet kasvavat hieman ja turvallisuus korostuu. Tämä vaikuttaa infran laatuvaatimuksiin, pohtii toiminnanjohtaja Matti Koistinen Pyöräliitosta.

Sähköpyörien lisäksi varsinkin sähköpotkulaudat ovat nopeasti yleistyneet. Myös muunlaisia sähköisiä liikkumisvälineitä, kuten erilaisia skoottereita ja mopoja, on liittynyt liikennevirtaan.

Sähköpyörien suosiota on vauhdittanut verovapaa polkupyöräetu. Arviolta kaksi kolmasosaa työsuhdepyöristä on sähköavusteisia.

– Teimme alkuvuodesta kyselytutkimuksen työsuhdepyöräilijöille. Selvisi, että sähköpyörä lisää pyöräilyä ja korvaa autoilua erityisen paljon, myös ympärivuotisesti.

Lue myös: Työsuhdepolkupyörät yleistyneet kovaa tahtia: Tämä ominaisuus mukana yhä useammassa pyörässä