Pyöräilylle valmistellaan uutta kehitysloikkaa suomalaiskaupunkien rahoittamassa tutkimushankkeessa. Tutkijan mukaan tärkeintä on parantaa infraa, sillä pyörille ei useinkaan löydy selkeää paikkaa katutilassa.
Suomessa pyöräilyn olosuhteisiin on saatu parannusta, mutta työtä vielä riittää.
– Pyöräilyä ei mielletä osana liikennejärjestelmää. Monissa kaupungeissa on panostettu autoliikenteeseen vuosikymmenten ajan, mutta pyöräilyyn vasta viime aikoina, kuvailee väitöskirjatutkija, Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.
Hänen mukaansa pyöräily on ainoa liikkumismuoto, jolle ei ole osoitettu selkeää paikkaa. Autoille on ajoradat ja jalankulkijoille jalkakäytävät, jotka ovat yleensä korotettuja kulkuväyliä reunakivien takana.
Vielä 1960–1970-luvuilla pyöräiltiin autojen seassa ajoradoilla.
– Kun autoilu lisääntyi, pyöriä siirrettiin autojen tieltä jalkakäytäville. Jälkikäteen se osoittautui huonoksi ratkaisuksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta. Nykyisin pyöräilijöiden paikka saattaa vaihtua korttelin välein. Verkko on hajanainen ja epälooginen, kulkuväylä voi katketa äkisti ja opasteita puuttuu, Vaarala kuvailee.
Tähtäimessä kehitysloikka
Vaarala vetää 13 kaupungin rahoittamaa FinnCycle-tutkimushanketta, jota toteuttaa Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Verne.