Potkimista, lyömistä ja sähköpiiskan käyttöä. Salainen päiväkirja eläintiloilta -uutuuskirjan mukaan eläimiä kohdellaan monilla tuotantotiloilla julmasti.
Into Kustannuksen julkaisema kirja perustuu eläintenhoitajaksi opiskelleen Eveliina Lundqvistin päiväkirjamerkintöihin. Hän työskenteli tai vieraili alle vuoden aikana lähes 20 eläintilalla eri puolilla Suomea. Tilojen nimiä ei mainita.
Lundqvist halusi kertoa kokemuksistaan, jotta ihmiset saavat tietää, mitä tuotantotilojen suljettujen ovien takana tapahtuu. Hän huomasi eläintuotannon perustuvan pitkälti väkivaltaan. Lundqvistin mielestä eläimiä ei nähdä yksilöinä, vaan tuottavina koneina.
– Eläimiä kohdeltiin huonommin kuin oletin. Jos sika haluttiin liikkeelle, sitä lyötiin, hän sanoo.
Kirjassa sanottua
-Mietin, alanko minäkin nähdä lehmät koneina. Pelkkä ajatuskin hirvitti. Tiesin, että ihminen turtuu näkemäänsä melko helposti eikä koe tekemäänsä enää vääräksi.
-Jotkut elämistä huusivat kuin syötävät. Niiden suu oli auki ja kieli työntyi ulos. Epätoivoinen ammuu-huuto kuului kauas. En ole koskaan kuullut mitään vastaavaa. Tilalliset ja muu apujoukko nauroivat pilkallisesti eläimen hädälle.
-Joskus, tai oikeastaan aika useinkin tuntuu, etteivät eläintilojen arkkitehdit ja omistajat lue eläinten käyttäytymisoppaita, vaan pelkästään eläinsuojelulakia. Laista katsotaan minimi ja toimitaan sen mukaan.
-Toivoisinkin, että jokainen ihminen näkisi vasikan nupoutukset (sarvien kasvamisen estäminen kudosta polttamalla), porsaiden kastroinnin, kanojen kannibalismin ja eläinten teurastamiset ja päättäisi sen jälkeen, ostaako vielä eläintuotteita.