Sähkön siirtohinnoissa on huimia eroja – katso, paljonko itse maksat tästä lystistä muihin verrattuna!

Juntusen mukaan Loiste Sähköverkon alueella sähköjohtoa on noin 230 metriä per käyttöpaikka, kun taas Suomessa keskimäärin johtopituus on noin puolet siitä.

– Kun johtoa on paljon, myös investoinnit per käyttöpaikka ovat isot, ja sitä myötä hinnankorotuspaineita on ollut. Hintoja on nostettu niin paljon, että olemme tällä hetkellä kalleimpien verkkoyhtiöiden joukossa, Juntunen myöntää.

Jatkoaikaa kustannusten hillitsemiseksi

Pientalojen hintakärki (kulutus 5 000 kWh/v)

1. Loiste Sähköverkko 14,63 snt/kWh

2. Savon Voima Verkko 14,48

3. Kuoreveden Sähkö 14,47

4. Järvi-Suomen Energia 14,12

5. Parikkalan Valo 13,63

Juntusen mukaan Loiste on hakenut Energiavirastolta lisäaikaa säävarmojen sähköverkkojen rakentamiseen vuoteen 2036. Muuten takaraja olisi vuodessa 2028. Juntusen mukaan Loiste on saanut tiedon siitä, että jatkoaikaa olisi luvassa.

– Se mahdollistaisi investointien ja hinnankorotusten jaksottamisen pidemmälle aikavälille, Juntunen sanoo.

Juntusen mukaan yhtiölle tulee sähkön siirtohintoja enemmän palautetta perusmaksusta, jotka pitkät siirtovälit nostavat.

"Helsingin Energian kanssa samaan nippuun"

Sähkölämmitteisten pientalojen kohdalla kovinta sähkön siirtohintaa velottaa Lankosken Sähkö.

– Ei meillä täällä meidän jakelualueellamme ole mitään kaupunkimaista taajamaa, minkä maksamilla verkkopalvelumaksuilla pystyisimme kompensoimaan säävarman verkon rakentamisen aiheuttamat kustannukset, Lankosken Sähkön toimitusjohtaja Kari Rimpelä sanoo.

Sähkölämmitteisten pientalojen hintakärki (kulutus 18 000 kWh/v)

1. Lankosken Sähkö 9,16 snt/kWh

2. Savon Voima Verkko 9,15

3. Loista Sähköverkko 8,91

4. Järvi-Suomen Energia 8,90

5. PKS Sähkösiirto 8,81

Rimpelä kuvailee, että yhtiön jakelualueella Siikaisissa ja sen lähialueilla sähkön siirtomatkat ovat pitkiä ja kulutus on pientä.

– Meille on ongelma, että meidät pistetään Helsingin Energian kanssa samaan pakettiin, Rimpelä sanoo.

Rimpelän mukaan jakeluhintoja korotettiin edellisen kerran vuonna 2015.

– Sillä on koitettu tehdä niin paljon kuin pystytään. Osinkoja ei olla maksettu ja kaikki raha, mitä verkosta on tullut, on sinne takaisin laitettu. Ainakaan tänä vuonna hintoja ei nosteta, Rimpelä sanoo.

Rimpelä huomauttaa, että hinnat voisivat olla nykyistä korkeammatkin, jos yhtiö omistaja olisi toinen ja haluaisi tuottonsa verkosta. Lankosken sähkö on asiakkaidensa omistama yhtiö.

Tuttu nimi kärjen tuntumassa

Vaikkei kohun sähkön siirtohinnoista nostattanut Caruna yllä aivan kärkeen, on konsernin toinen jakeluyhtiö kärjen tuntumassa.

Pohjois-Pohjanmaalla ja maan länsi- ja luoteisrannikolla sähköä jakeleva Caruna Oy on kerrostaloasujille 11. kalleinta, pientaloasujille 7. kalleinta ja sähkölämmitteisten pientalojen omistajille 9. kalleinta.

Espoon alueella sähköä toimittava Caruna Espoo Oy on sen sijaan listan häntäpuolella.

Lue myös: Sähkön siirtohintoihin kaavaillut korotukset suututtivat suomalaiset taas: "Unettomia öitä tiedossa, kyllä ihminen ahtaalle ajetaan" – näin Caruna kommentoi väärinkäsitystä

Viiden prosentin lisäys laskuun viime vuonna

Sähkön siirtohinnat ovat olleet nousussa viime vuodet. Viime vuonna verollinen siirtohinta nousi keskimäärin viitisen prosenttia. Energiaviraston tilastojen mukaan hintoja nosti 77 jakeluyhtiöstä 35. Enimmillään kertakorotus oli 12 prosenttia.

Energiavirastojen tilastojen perusteella veroton sähkönsiirron painotettu keskiarvohinta on noussut jopa kolmanneksen viidessä vuodessa.

Lue myös: Myrskynkestäviin sähköverkkoihin palaa rahaa ja laskun maksavat kuluttajat – lisää korotuksia on luvassa: "10 prosenttia ei missään tapauksessa riitä"

Siirtohintoihin tuo korotuspainetta jakeluyhtiöiden velvollisuus taata sähkön toimitusvarmuus vuoden 2028 loppuun mennessä. Energiavirasto arvioi sähköyhtiöiden investoivan säävarmuuden kasvattamiseen yhteensä 8,6 miljardia euroa. Käytännössä yhtiöt siirtävät sähkölinjoja maan alle ja teidenvarsiin.

Alan toimijoiden mukaan suuroperaation tulokset näkyvät jo. Vuoden alun Aapeli-myrskyn jälkeen arvioitiin, että jo tehdyt parannukset säävarmaan sähköverkkoon vähensivät sähkökatkojen määrää jopa kolmanneksen.