Asuinpaikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon sähkön siirrosta pitää maksaa Suomessa. Suurimmillaan hintaero voi olla asuinpaikasta riippuen jopa kaksinkertainen.
Viime toukokuussa halvin hinta oli Keravalla, jossa omakotitalon asukkaan piti maksaa sähkönsiirrosta keskimäärin reilut 950 euroa vuodessa. Alueen sähköverkosta vastaa Keravan Energia.
Korkein siirtohinta oli puolestaan Järvi-Suomen Energialla, joka toimittaa sähköä esimerkiksi Joutsassa, Mäntyharjulla ja Savonlinnassa. Yhtiön omakotitaloasiakkaan siirtolasku oli lähes 2 000 euroa vuodessa eli yli kaksinkertainen Keravaan verrattuna.
Kalliita siirtohintoja oli viime keväänä myös monissa pienissä kaupungeissa, kuten Kajaanissa, Kristiinankaupungissa ja Lieksassa. Halvimpia hintoja oli Keravan lisäksi suurissa kaupungeissa, kuten Turussa, Vantaalla ja Jyväskylässä.
Lue myös: Monimutkaiset hybridisähkösopimukset hämmentävät, kertoo Kuluttajaliiton kysely
Esimerkkihinnat on laskettu Energiaviraston tilastojen perusteella ja hintana on käytetty sähkönsiirron viime toukokuun keskihintaa. Hinnassa ovat mukana sähkönsiirron kiinteä kuukausimaksu, siirtomaksu ja sähkövero. Omakotitalon sähkökulutukseksi on oletettu 20 000 kilowattituntia.
Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa toisin kuin käyttösähkön. Kullakin alueella on vain yksi sähköverkko, joten paikallisella sähkönsiirtoyhtiöllä on seudulla monopoliasema. Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä.
Metsät ja järvet lisäävät kustannuksia
Omakotiliiton toiminnanjohtajan Marju Silanderin mukaan on osin ymmärrettävää, että siirtohinnat vaihtelevat näinkin paljon. Sähköverkon rakentaminen ja ylläpito on hyvin erilaista kaupungeissa ja haja-asutusalueella. Myös omistajapolitiikalla on suuri merkitys.
Myös Omakotiliitto on selvitellyt sähkön siirtohintojen eroja. Keväällä julkaistun selvityksen mukaan kallein sähkönsiirron kiinteä perusmaksu oli lähes kymmenen kertaa suurempi kuin halvin. Korkein perusmaksu oli toukokuussa Järvi-Suomen Energialla, 40,7 euroa kuukaudessa. Keravan Energian asiakkaat pääsivät halvimmalla, 4,7 eurolla kuukaudessa.
Silander sanoo, että esimerkiksi Kerava on pinta-alaltaan melko pieni, jolloin sähköverkkoa ei tarvitse rakentaa niin paljon. Rakentamista tai ylläpitoa eivät myöskään vaikeuta esimerkiksi laajat metsät tai järvet. Myös suuri ihmismäärä pienentää asukaskohtaisia kustannuksia.
Lue myös: Suomen sähköverkossa etenee maanalainen vallankumous – miljardilaskun maksavat sähkönkäyttäjät
– Järvi-Suomessa luonnon olosuhteet ovat sellaiset, että (rakentaminen) on siellä väistämättä kalliimpaa, sanoo Silander.
Metsäisillä järvialueilla myös myrsky- ja lumivauriot aiheuttavat sähköyhtiöille enemmän korjauskustannuksia kuin kaupunkialueilla.
Siitä huolimatta Silander pitää näin suurta eroa käsittämättömänä.
Hintaerojen kaventaminen vaikeaa
Energiavirasto valvoo Suomessa siirtohintojen korotuksia ja puuttuu tarvittaessa liian suuriin nostoihin. Virasto ei voi kuitenkaan puuttua verkkoyhtiöiden välisiin hintaeroihin.
Verkkoyhtiö saa korottaa siirtohintoja vuodessa enintään kahdeksan prosenttia. Edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus laski kertakorotuksen ylärajan 15 prosentista nykyiselle tasolle.
Viraston johtaja Veli-Pekka Saajo pitää yhtiöiden hintaeroja merkittävinä.
– Se (hintaero) riippuu hyvin pitkälti siitä, minkälaisella alueella verkkoyhtiö toimii ja kuinka pitkästi verkkoa on rakennettu per asiakas, sanoo Saajo.
Entä pitäisikö suurille hintaeroille tehdä jotain?
Saajon mukaan tilanne on vaikea. Hänkin huomauttaa, että kaupungeissa, kuten Keravalla tai Helsingissä, hintoja alentavat suuret asukasmäärät ja lyhyet etäisyydet.
– Jos näiden hinnat sovellettaisiin vaikka Järvi-Suomen alueelle, se ei välttämättä toimisi, eivätkä yhtiöt pystyisi enää tekemään riittäviä investointeja, operoimaan verkkoa, huoltamaan ja pitämään sähköä yllä asiakkaille.
Uusia korotuksia tulossa
Sähköverkkoyhtiöiden siirtohintojen korotukset ovat herättäneet vuosien varrella voimakasta kritiikkiä.
Energiaviraston Saajo kertoo, että tänä vuonna elokuun alkuun mennessä 26 yhtiötä oli korottanut siirtohintoja. Korotukset ovat olleet keskimäärin viisi prosenttia sähkölämmitteiselle pientalolle.
Saajon mukaan 11 yhtiötä on ilmoittanut korottavansa hintoja syyskuun alusta. Osa muutoksista voi tosin olla pelkkiä arvolisäveron muutoksia, jotka johtuvat hallituksen päätöksestä nostaa arvolisäveroa 1,5 prosenttiyksiköllä.
Suomen suurin jakeluyhtiö Caruna on kertonut nostavansa siirtohintoja syksyllä keskimäärin 3,4 prosenttia. Sähkölämmitteisen omakotitalon kuukausilaskuun tämä tuo reilun neljän euron korotuksen.
Myös Suomen toiseksi suurin verkkoyhtiö Elenia korottaa siirtohintojaan. Syyskuun alusta voimaan astuva korotus on yhdessä arvonlisäveron kanssa lähes viisi prosenttia. Yhtiö toimittaa sähköä noin 440 000 asiakkaalle sadan kunnan alueella.
Sähköverkkoyhtiöiden välisten siirtohintojen erot ovat muuttuneet vuosien varrella. Kymmenen vuotta sitten toukokuussa omakotitalon kallein siirtohinta oli 90 prosenttia suurempi kuin edullisimman. Kuluvan vuoden keväällä ero oli jo yli 100 prosenttia.
Vuonna 2014 suurimman siirtohinnan joutuivat maksamaan Jeppo Kraft Andelslag -yhtiön asiakkaat Uuteenkaarlepyyhyn kuuluvalla Jepualla. Omakotitalon sähkönsiirron keskihinta oli reilut 1 580 euroa vuodessa. Yhtiö toimii osuuskuntamallilla ja sillä on nykyään noin 800 asiakasta. Energiaviraston tilastoista puuttuivat yhden yrityksen tiedot.
Edullisimmat siirtohinnat olivat tuolloin Jakobstads Energiverkin asiakkailla Pohjanmaalla. Omakotitalossa asuvan siirtolasku oli noin 830 euroa vuodessa.