Mainos

Osa suomalaisista maksaa sähkönjakelusta yli kaksi kertaa toisia enemmän – Valvova viranomainen nostaa kädet pystyyn: "Meillä ei ole toimivaltaa puuttua siihen"

7:27
Video: Huomenta Suomessa keskustellaan, kärsivätkö maaseudun asukkaat sähkön siirtohinnan korotuksista epäreilusti.

Sähkön jakeluyhtiöiden hinnoissa on suuria eroja, osoittavat Energiaviraston tilastot. Enimmillään sähkön siirrosta voi joutua maksamaan jopa yli kaksinkertaisen hinnan toisen yhtiön asiakkaisiin verrattuna, mutta keinoja alueellisten hintaerojen tasaamiseen ei juuri ole.

Esimerkiksi Loiste Sähköverkon alueella Kainuussa kerrostaloasuja maksaa sähkönsiirrosta veroineen 18,95 senttiä kilowattitunnilta, kun taas jyväskyläläisen JE-Siirron alueella selviää 7,11 sentillä kilowattitunnilta. Vastaavat erot näkyvät myös pientaloasujien hinnoissa.

Korkeasta sähkön siirtohinnasta ei pääse eroon kuin muuttamalla, sillä alueellista monopolia hallitsevia sähkön jakeluyhtiötä ei voi kilpailuttaa sähköenergian tuottajan tapaan.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Energiavirastolla ei toimivaltaa

Energiaviraston verkkotoiminnoista vastaavan johtajan Veli-Pekka Saajon mukaan sähkön alueellisista hintaeroista käytiin keskustelua vuonna 2013, kun sähkömarkkinalakia uudistettiin. Energiavirasto määrättiin silloin seuraamaan tilannetta.

Käytännössä Energiavirasto kerää alueellisista hintaeroista tietoa vaikuttavuusraporttiin, joka julkaistaan vuosittain ja toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle.

Siihen välineet hintaerojen suitsimiseen loppuvat.

– Meillä ei ole toimivaltaa puuttua siihen (hintaeroihin). Vaadittaisiin ministeriön tai eduskunnan toimia, että sitä voitaisiin muuttaa jotenkin, Saajo totelee.

Saajo muistelee, että Ruotsissa vastaavia eroja olisi tasattu laskemalla sähköveroa haja-asutusalueilla.

– Hinnoittelun valvonnan kautta hintaeroihin on käytännössä hyvin vaikea vaikuttaa, koska yhtiöt ovat niin erilaisia.

Alue-erot selittävät hintaeroja

Energiaviraston vertailu verottomista reaaleista verkkopalvelujen hinnoista kertoo, että keskimäärin sähkön siirrosta maksetaan eniten Etelä- ja Itä-Suomessa ja vähiten Uudellamaalla.

Alueelliset hintaerot selittyvät pitkälti alueiden eroilla.

– Kaupungissa verkko on helppohoitoinen, mutta kun mennään maaseudulle ja harvaan asutuille alueille, sähköverkon pituus per asiakas kasvaa jopa 250 metriin. Silloin verkko on huomattavasti haastavampi hallita, Saajo kertoo.

Saajo muistuttaa, että myös omistaja määrittelee, minkä verran se haluaa yhtiöltä tuottoa sijoittamilleen rahoille.

– Yhtiöissä on kunnallis- ja yksityisomisteisia, ja omistajilla on erilaiset tavoitteet hinnoittelulle, Saajo sanoo.

Alueelliset erot näkyvät myös yhtiöiden satsauksissa toimitusvarmoihin sähköverkkoihin. Harvaan asutuilla alueilla sähköjohtoja joudutaan siirtämään pitkiltä matkoilta ilmasta maan alle tai tuomaan ne metsistän teiden varsiin. Moni yhtiö on kustantanut näitä investointeja korottamalla sähkön siirtohintoja eli mennyt kuluttajan kukkarolle.

Hinnoittelu alakanttiin

Neljän vuoden välein Energiavirasto arvioi sähkönjakelun hinnoittelun kohtuullisuutta. Meneillään oleva jakso päättyy tämän vuoden lopussa, ja Saajo arvioi valvontapäätösten valmistuvan syksyllä.

Vuotuisten laskelmien perusteella kuitenkin näyttää, että hinnoittelu on ollut toistaiseksi alijäämäistä, eli hinnankorotuksista huolimatta asiakkailta ei ole kerätty ylihintaa.

Vähän valituksia korotuksista

Hinnoittelun kohtuullisuutta arvioidaan muun muassa yhtiöiden tuoton, operatiivisten kustannusten ja investointien perusteella. Yhtiön omistajien saaman tuoton kohtuullisuutta arvioidaan Saajon mukaan vuosittain.

– Viime vuosina kohtuullinen tuotto on ollut 7–10 prosenttia, ja nykyisen korkokehityksen myötä se on menossa koko ajan alaspäin, Saajo sanoo.

Jos jonkin yhtiön hinnoittelu ei olisi kohtuullista, olisi yhtiöllä seuraavat neljä vuotta aikaa hyvittää summa asiakkailleen. Vasta sen jälkeen kyseeseen tulevat järeämmät toimenpiteet.

Sähkön siirtohintaa on myöskin saanut vuodesta 2017 lähtien saanut korottaa vuodessa korkeintaan 15 prosenttia. Energiavirastolle voi valittaa, jos epäilee korotuksen olevan sitä suurempi, mutta Saajon mukaan valituksia on tullut melko vähän. Toistaiseksi yksikään yhtiö ei ole myöskänä ylittänyt rajaa.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja