"Sähköisessä äänestyksessä riskejä"

Kansalaisten innosta huolimatta nettiäänestämistä ei ole lähivuosina luvassa tietoturvasyistä. Sen sijaan virallisessa äänestyspaikassa tapahtuvaa sähköistä äänestystä kokeillaan Suomessa ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä äänestäjillä on mahdollisuus valita kuntapäättäjänsä joko perinteiseen kynä-paperityyliin tai sähköisesti.

Sähköinen äänestäminen on käytössä jo useassa maassa. Suomessakin sen käyttöönottoa on valmisteltu ja suunniteltu vuosia. Silti se jakaa mielipiteitä. Tietoturvan ongelmiin perehtyneet ammattilaiset pitävät sähköisen äänestämisen luotettavuutta yhä kyseenalaisena.

Suomessa kokeiltava järjestelmä on täyssähköinen, mikä tarkoittaa sitä, että sähköinen järjestelmä laittaa äänet uurnaan, ottaa ne sieltä ulos, lukee ne ja laskee ne. Tietoturva-asiantuntija Antti Vähä-Sipilän mukaan tässä piileekin järjestelmän suurin heikkous: äänestystulosta ei voida tarkistaa.

- Tämmöisessä järjestelmässä ei ole mitään rinnakkaista tapaa varmistua siitä, että lopullinen tulos vastaa sitä mitä äänestäjät halusivat ilmaista. Eli mikäli virhe tapahtuu jo siinä vaiheessa, kun ääniä laitetaan sähköiseen uurnaan, niin se on sitten siinä. Kyllähän ne äänet voi laskea uudestaan ja uudestaan, mutta koska tietokone tekee samat asiat samoilla lähtötiedoilla joka kerta, niin lopputulos on tietysti aina sama, Vähä-Sipilä selittää.

Vähä-Sipilä pitääkin ns. puolisähköistä järjestelmää yllä mainittua turvallisempana. Niissä äänestyksestä jää sähköisen äänen lisäksi myös paperiprintti, joka tallennetaan varmuuskopiona erilliseen uurnaan. Jos sähköisen uurnan laskemisen kanssa ilmenee myöhemmin epäselvyyksiä, voidaan palata paperisiin lipukkeisiin ja tutkia, onko äänestystulos laskettu oikein.

Kiire väärässä paikassa

Myös täyssähköinen eli paperiton äänestys on Vähä-Sipilän mukaan mahdollista järjestää turvallisesti. On olemassa matemaattisia menetelmiä, joilla voidaan todistaa esimerkiksi, että ei voi äänestää kahteen kertaan, tai että äänet lasketaan aina oikein jne. Ongelma onkin siinä, että menetelmät ovat tällä hetkellä vasta yliopistotutkimuksen tasolla.

- Järjestelmä mikä Suomessa on tulossa käyttöön, ei käytä tällaisia kehittyneitä matemaattisia menetelmiä, vaikkakin se käyttää jotain salausta ja vastaavaa sisäisesti. Niillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä oikean turvallisen sähköisen äänestämisen kanssa, Vähä-Sipilä korostaa.

Suomen sähköisen äänestämishankkeen arvostelijoiden mukaan Suomessa kiiruhdetaankin taas väärässä paikassa. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava yhdistys Effion rinnastanut tilanteen tv:n digitalisoinnissa tehtyihin virhearvioihin.

- Suomen kansalle syötettiin jo raakiletekniikkaa kuluttajien testattavaksi digiboksien muodossa. Meillä ei ole varaa epäillä äänestystulosta ohjelmistovirheen vuoksi. Toivottavasti demokraattiset vaalit eivät ole seuraava sokean teknologiainnon uhri, Effin varapuheenjohtaja Ville Oksanen jyrisee yhdistyksen tiedotteessa.

"Nettiäänestykseen vielä vuosia"

Suomalaisten nuorten kaipaamaan nettiäänestykseen eli kotipäätteeltä tehtävään äänestämiseen liittyy Vähä-Sipilän mukaan vielä suurempia haasteita.

- Nettiäänestys perii kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen äänestämisen ongelmat. Niiden lisäksi tulee sitten vielä se, että ei voida tietää, kuka siellä toisessa päässä oikeasti äänestää ja kenen tahdosta, Vähä-Sipilä kertoo.

Vähä-Sipilä pitää kuitenkin nettiäänestystä täysin mahdollisena, kunhan äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen äänestyksen ongelmat on ratkaistu.

"Tahto täysin turvalliseen äänestykseen puuttuu"

Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaan näissä kuntavaaleissa testattava sähköinen äänestysjärjestelmä olisi tarkoitus olla käytössä koko maassa vuonna 2015. Nettiäänestyksen vuoro olisi sen jälkeen.

Vähä-Sipilä ei kavahda suunnitelmia. Hän pitää aikataulua mahdollisena, jos vain tahtoa ja rahaa turvallisen sähköäänestyksen kehittämiseen löytyy. Suurin ongelma ei Vähä-Sipilän mukaan olekaan kunniahimoinen aikataulu, vaan asenne.

- Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tahtoa todella turvalliseen sähköäänestykseen ei ole. Kaikki kritiikki, mitä esitetään, yleensä ohitetaan ja todetaan, että pitää vain luottaa viranomaisiin ja vastaavaa, Vähä-Sipilä valittelee.