Sähköautoilu ei ole rakettitiedettä – paitsi silloin, kun rakettiprofessori kehittää systeemin, jolla akku latautuu ajon aikana

Rajallinen toimintamatka ja hatara latausverkko lienevät kaksi suurinta sähköautoistumisen jarrua. Mutta entä jos sähköautot saisivat latinkinsa suoraan tienpinnasta – ilman kaapeleita ja töpseleitä?

Kuulostaa ehkä rakettitieteeltä – ja sitä se vähän onkin. Idean takana kun on rakettimoottoreita Yhdysvaltain avaruushallinnon leivissä suunnitellut tiedemies.

Apulaisprofessori Khurram Afridin korkealentoiset aatokset ovat saaneet myös katetta. Hänen työryhmänsä kehittämän teknologian avulla kyetään jo lataamaan ajoneuvoja aina 18 sentin maavaraan saakka.

Lue myös: Jos sähköauton toimintamatka on 500 kilometriä, miksei sillä pääse edes 350 kilometriä? – "Jaksaa joka kerta ihmetyttää"

Hänen kehittämänsä korkeataajuinen induktiolaturi täyttää Nissan Leafin kaltaisen ajoneuvon akun neljässä, viidessä tunnissa, Carscoops-sivusto kertoo. Suuritehoisemmalla akkupaketilla varustettujen Teslan kaltaisten ajoneuvojen lataaminen kestää tosin kauemmin.

Edellytyksenä suuret investoinnit

Keksinnön käytännön sovelluksessa energiaa siirrettäisiin tienpintaan asennettujen, useiden metrien päässä toisistaan sijaitsevien levyjen avulla. Periaatteessa tämä mahdollistaisi ajoneuvojen lataamisen myös ajon aikana.

Selvää on, että tällaisten valmiuksien toteuttaminen edellyttää tieinfraan suuria investointeja. Afridin suunnitelmissa asioita voidaan kuitenkin yksinkertaistaa.

Hän sulkee pois kokonaisten tieosuuksien varustamisen latauslaitteilla. Sen sijaan niitä voitaisiin asentaa yksittäisille kaistoille, joissa liikennöidään tiettyjen erioikeuksien turvin.

Latauslaite tunnistaisi ajoneuvon esimerkiksi rekisterikilven perusteella, lataisi akun ja laskuttaisi jälkeen päin.

Laturi voitaisiin asentaa myös esimerkiksi liikennevalojen tai pysähtymismerkkien yhteyteen, jolloin ajoneuvo saisi uutta puhtia odotellessaan vuoroaan.

Afridin mukaan soveliaita kohteita olisivat aluksi vilkkaimmin liikennöidyt tieosuudet sekä harvan latausinfran alueet.

Lue myös: Sähköautolla ajaminen on lastenleikkiä, mutta lataaminen onkin sitten asia erikseen – tässä pikaopas

Autovalmistajia kaipaillaan mukaan

On selvää, että ilman autonvalmistajien peukkua asia jää aikeeksi. Juuri laitteiston saatavuuteen liittyvät hankkeen suurimmat ongelmat, Afridi arvioi.

Latauksen teho ja tekninen soveltuvuus edellyttävät pitkälle edistynyttä teknologiaa niin autossa kuin tien pinnassakin. Toisaalta keksintö voisi tuotantoon päästessään poikia autonvalmistajien kannalta arvaamattomia etuja.

Riittävän tehokas järjestelmä voisi jopa vähentää akkujen varastointikykyyn kohdistuvia vaatimuksia. Tämä puolestaan johtaisi kevyempiin ajoneuvoihin ja mahdollisesti keventäisi akkutuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta.

Kuten asiaan kuuluu, matkassa on silti vielä monta mutkaa. Teknologia saadaan Afridin mukaan maantiekäyttöön noin kymmenen vuoden kuluessa.

Tosin on mahdollista, että jo tätä ennen sitä hyödynnetään esimerkiksi kauppakeskusten pysäköintiruuduissa.

”Todellinen intohimoni”

Langaton induktiolaturi on sinänsä jo ennestään tuttu laite. Sen ideana on mahdollistaa energiansiirto lyhyitä matkoja ilmassa.

Asiaa on tutkittu jo ainakin 1980-luvulta saakka esimerkiksi Kaliforniassa. Mutta vanhan liiton teknologia on kallista ja hyötysuhteeltaan suorastaan pakkasen puolella.

Ratkaisu pulmaan juontaa Afridin entiseen elämään, jossa hän toimi tutkijana Yhdysvaltain avaruushallinnon eli Nasan suihkumoottorilaboratoriossa.

Hän kehittää parhaillaan uusia sovelluksia jo hyvin tuntemastaan teknologiasta. Afridi kertoo tutkivansa magneettisen kentän korvaamista erittäin korkeataajuisella sähkökentällä.

– Monet ajattelivat että idea ei ole toteuttamiskelpoinen. Kukaan ei oikein pitänyt mahdollisena sellaisia taajuuksia, joita mielessäni olin pohtinut, Afridi kertoo.

– Mutta juuri tämä on se tutkimusalue johon olen keskittynyt. Mahdollisimman korkeat taajuudet ja teknologian kehittäminen niiden saavuttamiseksi on todellinen intohimoni, Afridi sanoo.

Ei siis aivan joka pojan harrastuksia.

Lue myös: Näin moni sähköauton hankkinut suomalainen aikoo palata takaisin bensaan tai dieseliin