Vangeista noin kolmannes vapautuu Suomessa asunnottomana, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiö. Tämä tarkoittaa, että satoja vankeusrangaistuksensa suorittaneita vapautuu vuosittain kadulle vailla kattoa pään päällä.
Säätiön mukaan asunnottomuus lisää uusintarikollisuutta ja asunnottomana vapautuvan on erittäin vaikeaa saada elämäänsä hallintaan.
Vaikeimmassa asemassa olevat asunnottomat ihmiset ovat säätiön mukaan usein pudonneet kaikkien järjestelmien ulkopuolelle ja joutuvat hakemaan yösijaa hätämajoituksesta, kadulta tai rappukäytävistä. Asunnon saamiseen vaikuttaa Vapautuvien asumisen tuen verkoston puheenjohtajan Markku Rautiaisen mukaan eniten aiempi asumishistoria. Usein vanki on päihdeongelmainen, eivätkä luottotiedot ole kunnossa.
– Jos on häiriökäyttäytymistä ja maksamattomia vuokria ja häätöjä, ne ovat huutomerkkejä niin julkisille kuin yksityisillekin vuokranantajille. Pelkkä rikos ei usein ole ongelma asunnon saamiselle, Rautiainen sanoo STT:lle.
Pienillä paikkakunnilla tuomion saanut saatetaan myös tuntea laajasti, eikä hänelle haluta vuokrata asuntoa.
– Todellisuus on se, että monesti asuminen toteutuu jollakin tavalla ystäväpiirissä tai lähipiirissä.
Noin puolet palaa takaisin vankilaan
Vankien määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2005 lähtien. Päivittäinen keskivankiluku oli Rikosseuraamuslaitoksen mukaan tammikuun alussa vajaat 2 700 vankia. Laitoksen mukaan keskivankiluvun laskeva trendi johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä ja rikosten vähenemisestä.