Tulevaisuudessa vankiloita on vähemmän, ja vankilakeskukset ovat alueiden kasvukeskuksissa. Vankien määrä on laskenut, ja heistäkin yhä harvempi suorittaa rangaistuksensa suljetussa vankilassa.
– Pitäisin tätä toivottavana ja jopa todennäköisenä kehityskulkuna, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtaja Esa Vesterbacka.
Vesterbacka on tämän kesän jälkeen jäämässä eläkkeelle työskenneltyään vankeinhoidossa yli 30 vuotta. Vesterbackan mukaan vuonna 2005 hän aloitti pääjohtajana onnekkaassa tilanteessa, sillä nykyinen vankeuslaki oli juuri hyväksytty.
– Voi sanoa, että se oli silloin ja on edelleen yksi maailman parhaita vankeuslakeja.
Laki toi mukanaan muun muassa valvotun koevapauden, joka tarkoittaa, että vankien vapautta lisätään asteittain rangaistuksen loppupäässä. Rikosten uusiminen on sen käyttöönoton jälkeen vähentynyt.
– Suljetusta vankilasta vapautuvista 40 prosenttia uusii rikoksen kolmen vuoden sisällä ja puolet viiden vuoden sisällä. Heidän osalta, jotka vapautuvat valvotun koevapauden kautta, uusimisprosentti on suunnilleen puolet tästä.
Vesterbacka ei osaa sanoa yhtä selkeää syytä sille, miksi vaiheittainen vapauttaminen toimii.
– Itse katsoisin, että siihen liittyy luottamus, joka vähitellen lisääntyy. Havainto on, että luottamus lisää luotettavuutta.
