Saamelaisten elämä muistuttaa on-off-kiima-aikaa

"Märät Säpikkäät - sapmi underground, saamelaisten käyttöopas"

(Kirste Aikio, Suvi West, Esa Salminen - Johnny Kniga 2013)

Arvio: Mika Tommola

Kirste ja Suvi, ne kaksi nuorta saamelaista naista, muistatko? Märät Säpikkäät, sketsisarja saamelaisuudesta Ylellä? Sarja oli rujo, rohkea ja rosoinen; jotkut tykkäsivät kovasti, toiset eivät voineet sietää.

Kirste ja Suvi, olisitte kirjoittaneet tämän kirjan ensin. Te osaatte kirjoittaa, kirjoitatte kirjoja paremmin kuin sketsisarjoja. Kirjanne on herkullinen, valaiseva, yllättävä; siitä haluaa heti kertoa ystävilleen.

Kuinka moni meistä kantaväestöläisistä tietää yhtään mitään saamelaisista? Kuinka moni meistä on edes kiinnostunut saamelaisista? Tämän kirjan jälkeen - "Märät säpikkäät - saamelaisten käyttöopas" - minäkin haluaisin olla saamelainen tai ainakin yhtä ylpeä juuristani kuin Kirste ja Suvi. Olisi myös hienoa olla seksuaalisesti yhtä aktiivinen kuin he, saamelaiset.

"Näin rakastelet laavussa"

Sillä seksillä tytöt ratsastavat, antavat häpeilemättömän latautuneita kurkistuksia elämään pohjoisessa. Kahden nuoren naisen piirtämässä kuvassa saamelaisten elämä muistuttaa jonkinlaista on-off-kiima-aikaa. Ja kaikkea säätelee nuo neljä pohjoisen vahvaa vuodenaikaa. "Paras lämmike ikinä on toisen ihmisen iho" ja "paleltuneet sormet lämpiävät parhaiten housuissa, omissa tai jonkun toisen" ja "näin rakastelet laavussa". Toki ohjeet ovat tietoisesti valittuja, värittämään intohimottomassa etelässä elävän onnettoman kantasuomalaisen elämää. Silti olen varma, että Kirste ja Suvi antavat meidän maistaa oikeaa saamelaiselämä, niin pakottomasti kulkee heidän tekstinsä.

Saamelaismiehet supermachoja

Tiesitkö, että saamelaiset miehet ovat supermachoja ja seksuaalinen häirintä Saamenmaan tapa? Tai, että saamelaiset eivät koskaan kehu toista ihmistä vaan harrastavat nokkelaa vinoilua, suoraan sanoen vittuilua? Sanovat, että kasvattaa luonnetta kun ei kehuta nätiksi. Saamelaiset eivät koskaan hössötä lastensa kanssa ja saamelais-sadut ovat kantasuomalaisia paljon hurjempia. Miksi muuten kirjoitan "kantasuomalaisia" ja "kantaväestöä"? Kuka oli täällä ensin, saamelaiset vai me kantasuomalaiset? Kirste ja Suvi valaisee lukijaa tässäkin asiassa.

Unohda Flow-festivaalit ja Ruisrock, sillä maailman viileimmät festivaalit ovat helmikuussa Jokkmokissa Ruotsissa. Sinne menevät kaikki, jotka haluavat, että elämässä tapahtuu. Äläkä ikinä, älä siis koskaan, et edes Levillä hirveässä humalatilassa laita päällesi saamelaispukua - paitsi jos olet saamelainen tietty. Saamelaispuvun väärinkäyttö on noloa, rumaa ja loukkaa syvästi jokaista saamelaista.

Kirja on jaettu vuodenaikoihin, helppo hahmottaa kuinka vuosi siellä pohjoisessa vierähtää. Porotalouden tulevaisuus, saamelaisten oikeudet, heidän juomatapansa ja ylätenolaisen lohikeiton resepti - paljon oppii lukija Kirsteltä ja Suvilta kun kesä kääntyy syksyksi, talvi kevääksi.

Muistan kuinka aikoinaan puhuttiin siitä, kuinka eskimoilla on 100 sanaa lumelle. Saamelaisilla niitä on 300. Dobadat: keli, jolloin lumi tarttuu suksiin. En tosin löytänyt sanaa, joka olisi kuvannut hankea, joka olisi paras hillittömälle lemmiskelylle.

Mika Tommola

Kirjoittaja on toimittaja MTV:n uutisissa

Tämä blogi on jatkoa Maikkarin kirjallisuussivulle, josta löydät vanhempia kirja-arvosteluja. Lue arvioita täältä: http://www.mtv3.fi/uutiset/kirjat/arviot/

Kirja-arvioita voi seurata myös Facebookissa. Käy tykkäämässä MTV3 Kirjat -sivustoa.

Lue myös:

    Uusimmat