Saamelaiskäräjät hylkäsi luonnoksen uudesta saamelaiskäräjälaista – Edustaja: "Emme voi luottaa valtioon näissä asioissa"

Helsingissä aloitti tänä vuonna saamelaisten oma luokka. Katso Huomenta Suomen keskustelu aiheesta!

Suomen hallituksen esitysluonnos uudesta saamelaiskäräjälaista muuttaisi muun muassa äänioikeuden kriteerejä saamelaiskäräjävaaleilla.

Äänioikeuden muuttaminen aiempaa enemmän kieliperustaiseksi on ollut pitkään saamelaiskäräjien virallinen tavoite.

Laissa on kuitenkin myös kohtia, joita saamelaiskäräjät ei hyväksy. Eräs niistä on siirtymäaika uuteen lakiin: seuraavat saamelaiskäräjävaalit toteutettaisiin vanhoilla äänioikeuskriteereillä. Tämä tavallaan tekisi tyhjäksi niitä parannuksia, joita uuteen lakiin on saamelaiskäräjien näkökulmasta saatu.

– Meillä on huonot kortit kädessä, sanoi käräjäedustaja Jan Saijets.

Sanamuodot neuvottelusta liian lievät

Lakiehdotuksesta neuvotteli toimikunta, jossa oli myös saamelaiskäräjien jäseniä.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti aiemmin syyskuussa esittää täyskokoukselle lakiluonnoksen hylkäämistä.

Käräjäedustaja Anu Avaskari sanoi olevan hämmentävää, että hallitus esittää sellaista luonnosta vastaan, jota on ollut itse luomassa.

Monien saamelaiskäräjäedustajien mielestä valtio ei neuvotteluissa kuunnellut saamelaisten edustajia aidosti.

Tähänkin asiaan uudelta saamelaiskäräjälailta olisi toivottu muutosta. Luonnoksen sanamuotoja pidettiin monessa puheenvuorossa kuitenkin liian lievinä.

Uusi lakikaan ei siis velvoittaisi valtiota riittävän painokkaasti neuvottelemaan saamelaisten kanssa saamelaisia koskevista asioista.

“Meillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa lakeihin"

Useat saamelaiskäräjien edustajat mainitsivat luottamuksensa valtiota kohtaan olevan erittäin heikko.

– Meillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa lakien sisältöihin, sanoi edustaja Aslak Holmberg ja mainitsi esimerkkeinä metsähallituslain ja Tenon kalastussäännön.

– Emme voi luottaa valtioon näissä asioissa, se on nähty, sanoi edustaja Magreta Sara.

Jotkut edustajat olisivat olleet valmiita myös hyväksymään lakiluonnoksen.

Kokous äänesti kaikkiaan neljästä eri vaihtoehdosta. Hallituksen luonnoksen kanssa äänestykseen eteni ehdotus, jossa laki olisi lähetetty eduskunnalle edellyttäen tiettyjä muutoksia.