Mainos

Ryijyt uudistuivat moderniksi sisustuselementiksi – käytetään myös mattoina

Ryijyt olivat suosittuja vielä 1960- ja 70-luvuilla, mutta sitten niitä alettiin pitää vanhanaikaisina pölynkerääjinä. Viime vuosina ryijyt ovat kuitenkin tulleet pikkuhiljaa uudelleen muotiin.

Ryijyt ovat in, ja tämä on noteerattu myös asuntomessuilla. Muun muassa viime kesän messuilla Porissa että edellisen vuoden messuilla Mikkelissä ryijyt olivat osa sisustusta – niitä nähtiin myös mattoina. 

Tekstiilisuunnittelun ja designin asiantuntija, sisustussuunnittelija Sirpa Linnanmäki kertoo ryijyjen kokeneen monenlaisia muodonmuutoksia vanhanajan yksinkertaisista peitoista taideryijyiksi.

– 1960- ja 70-luvuille tultaessa oli rajujen värien ryijyjä joka kodissa, mutta 1980-luvun nousukaudella ryijyt alettiinkin nähdä arvottomina – tunkkaisina ja omituisen oloisina, Linnanmäki kertoo.

Ryijyt jäivät kellareihin ja vinteille, eikä niitä enää kehdattu pitää seinillä. 2010-luvulla ryijyistä alettiin kiinnostua uudestaan. Linnanmäki kertoo itsekin tehneensä sitkeää markkinointityötä ryijyjen eteen toimiessaan Suomen Käsityön Ystävät OY:n (SKY) toimitusjohtajana vuosina 2013-2016.

Ryijyn historiaa

  • Ryijyjä on käytetty Suomessa useita vuosisatoja, arviolta ainakin 1500-luvulta lähtien.
  • Aluksi ryijyt suojasivat ihmisiä kosteudelta ja kylmyydeltä, niitä käytettiin muun muasa nukka alaspäin peittoina.
  • 1700-luvulla ryijyt yleistyivät seinien koristetekstiileiksi.
  • 1900-luvulla kansallisromantiikka vaikutti myös ryijyihin ja ensimmäiset taideryijyt syntyivät.


– Kehitin yritystä suunnitteluttamalla useita uusia ryijymalleja ja samalla markkinoin ryijyjä sinnikkäästi moneen suuntaan, monet alan lehdet kiinnostuivat ja ryijyt saivat paljon positiivista näkyvyyttä.

Linnanmäki kertoo tilanneensa ryijysuunnittelua nuorilta ja nimekkäiltä suunnittelijoilta, mikä vaikutti osaltaan tunkkaisen imagon karisemiseen. Muun muassa SKY:n tilaamat Reeta Ekin Kartta ja Pentagon Designin Hehku (kuvat jutun lopussa) edustavat modernia, taulumaista ryijytyyliä.

– Ihmiset näkivät, että ryijyt voivat olla myös moderneja ja kauniita. Vanhoissa ryijyissä nukat ovat pidempää mallia, mikä on kieltämättä vähän väsähtänyt look. Uusissa ryijyissä on useimmiten lyhyt nukka, joka tekee niistä terhakamman näköisiä ja helpompia hoitaa, kun pölyä ei kerry yhtä paljon kuin pitkään nukkaan.

Häntä itseään ryijyissä kiehtoo sekä niiden estetiikka että kestävyys.

– Pidän kovasti esimerkiksi jugend-ryijyjen kuviomaailmoista ja värityksistä, rakastan villaa luonnonmateriaalina ja sitä, miten kauniisti värit ja valot liikkuvat kolmiulotteisessa tekstiilissä.

– Tykkään myös siitä, että ryijyjä säilytetään jälkipolville. Osa nykyistä työtäni on korjata ja kunnostaa ryijyjä, ja iloitsen siitä, että ryijyt saavat ansaitsemansa uuden elämän. 

Ryijyjen tekoa voi opiskella työväenopistoissa

Ryijyjen pitkäikäisyys on yksi ominaisuus, joka tekee niistä trendikkäitä.

– Ekologinen ajattelutapa voimistuu ja vanhaa yritetään säilyttää yhä enemmän. Kertakäyttökulutusta ei enää haluta.

Linnanmäkeä harmittaa, että ylipäänsä oppia taidetekstiilien suunnitteluun ja tekemiseen on enää kovin vähän maamme taidealan opinahjoissa.

– Etenkin ryijyt ovat hyvin spesiaali juttu, jota ei ole oikeastaan muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja jonkin verran Norjassa ja Islannissa. Tämä on uniikki ja hieno perinne, jonka soisi säilyvän, Linnanmäki toteaa.

Ryijyn tekemisestä harrastusmielessä kiinnostuneet voivat kuitenkin opiskella ryijyn tekemistä työväenopistossa.

– Työväenopistot ja kansalaisopistot järjestävät ryijyntekokursseja, joilla tehdään useimmiten pieniä ja kunkin tekijän näköisiä ryijyjä. Mallin saa suunnitella itse.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja