Kulunut kesä oli ampumistilastoissa aiempia rauhallisempi. Paine ei kuitenkaan ole kadonnut, Tukholman poliisista kerrotaan.
Ruotsissa on viime viikkoina koettu jälleen useita väkivallantekoja, joista ainakin osan epäillään kytkeytyvän jengirikollisuuteen.
Örebrossa yksi ihminen kuoli moskeijan lähellä tapahtuneessa ampumisessa. Tukholmassa yksi ihminen kuoli autoräjähdyksessä. Sekä Järfällassa että Göteborgissa kaksi ihmistä löydettiin kuoliaaksi ammuttuina autoista.
Aikaisempiin kesiin verrattuna kulunut kesä on ampumisten osalta ollut kuitenkin rauhallinen.
Poliisin tilastojen mukaan kesä-, heinä- ja elokuun aikana maassa raportoitiin 40 ampumatapausta, joissa kuoli seitsemän ja haavoittui 11 ihmistä.
Vuonna 2024 luvut olivat samalla aikavälillä yli kaksinkertaiset: 96 ampumatapausta, 17 kuollutta ja 24 haavoittunutta.
STT tiedusteli asiaa Tukholman eteläisen alueen apulaispoliisipäälliköltä Max Åkerwallilta. Hän vahvistaa ampumistilastojen laskevan trendin, mutta ilmaisee myös turhautumisensa asiaan.
– Kun katsoo vain lukuja, voi ajatella, kuinka suuri ero onkaan. Meidän pitäisi olla siitä ylpeitä, mutta on ymmärrettävä, että tilanne olisi jatkanut pahenemistaan, jos emme olisi muuttaneet toimintatapaamme, Åkerwall sanoo.
Hän kertoo, että poliisiresursseja on lisätty, työtä on muutettu ennakoivammaksi ja poliisin läsnäoloa iltaisin ja öisin haavoittuvilla alueilla on vahvistettu. Käyttöön on otettu uutta tiedustelutietoa ja kamerajärjestelmiä.
Paineet Ruotsin poliisissa ovat hänen mukaansa silti nyt yhtä suuret kuin 2020-luvun alkupuoliskolla, jolloin ampumistapauksia oli enemmän.
Tilastotkaan eivät ole täysin laskusuunnassa. Räjähdysten määrä kuluvana kesänä nousi huomattavasti viime vuodesta.
Kesä-, heinä- ja elokuun aikana poliisi tilastoi 39 räjähdystä, kun vuonna 2024 vastaava määrä oli 26.
Lue myös: Ruotsalainen jengipomo "Mansikka" otettu kiinni Turkissa
Sosiaalidemokraatit ajavat mafialakia
Ruotsissa oppositiossa olevien sosiaalidemokraattien mukaan maan hallitus on epäonnistunut lupauksessaan torjua jengiväkivalta.
Puolueen puheenjohtaja Magdalena Andersson on nostanut jengiväkivaltaan puuttumisen yhdeksi puolueen keskeisistä vaalilupauksista, vaikka valtiopäivävaaleihin on vielä vuosi aikaa.
Syyskuun alussa pitämässään linjapuheessa Andersson vakuutti tuovansa lopun uusien jäsenten rekrytoimiselle jengeihin, jos punavihreät nousevat vaalivoittoon.
Lisäksi hän lupaili, että läpi ajettaisiin ruotsalainen mafialaki. Sosiaalidemokraattien ajama mafialaki jäljittelisi Yhdysvaltojen niin kutsuttua RICO-lakia, joka kieltää osallistumisen rikollisjärjestöön.
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer katsoi tarpeelliseksi huomauttaa uutistoimisto TT:lle antamassaan haastattelussa, että kuluvan kesän ampumistapauksissa kuolleiden määrä on puolet kesän 2022 määrästä, jolloin Ruotsia hallitsi sosiaalidemokraattinen hallitus.
Strömmer edustaa maltillista kokoomusta.
Lue myös: Ilmiö jengirikollisuuden piinaamasta Ruotsista levisi Suomeenkin: Helsingissä takavarikoidaan ampuma-ase lähes joka päivä
Lapsia houkutellaan jengeihin
Max Åkerwallin mukaan nykytilanteen ymmärtämiseksi on palattava juuri vuoteen 2022. Tuolloin Ruotsissa elettiin väkivallan aaltoa lukuisine räjähdyksineen ja jengiampumisineen.
Jengien huomattiin rekrytoivan lasten- ja nuortenkoteihin sijoitettuja 13–17-vuotiaita. Haavoittuvassa asemassa olevat nuoret saattoivat olla rikosten tiellä vain tuntien sisällä laitoksesta hatkaamisesta.
Tietoa oli jaettava täysin eri tavalla kuin aiemmin ja sen perusteella tuli toimia nopeasti, Åkerwall kertaa.
– Oli erittäin tärkeää saada nopeasti tietoa heidän karkaamisestaan ja aloittaa heidän etsimisensä välittömästi.
Åkerwallin mukaan jengit herättävät lasten kiinnostuksen erityisesti sosiaalisen median kautta. Jengeihin rekrytoitavat tulevat usein huonosta sosioekonomisesta asemasta. Varoitusmerkkeihin on hänen mukaansa kiinnitettävä huomiota mahdollisimman aikaisin.
– Emme saa odottaa, kunnes joku täyttää 15 vuotta ja voi saada vankeustuomion, Åkerwall sanoo.
Haastattelun jälkeen hallitus ja tukipuolue ruotsidemokraatit kertoivat, että rikosvastuullisuuden alaikärajaa aiotaan väliaikaisesti laskea 15:sta 13 vuoteen vakavimmissa rikoksissa. Puheenjohtajat kertoivat asiasta Expressen-lehdessä.
Lue myös: Näin 22-vuotiaan uskotaan johtaneen kansainvälistä huumeliigaa – taustalla väitetysti pelätty "Mansikka"
"Raha ajaa rikollisuutta"
Poliisissa tehdyt uudistukset ovat Åkerwallin mukaan olleet tehokkaita. Hän ei ota kantaa poliittiseen kädenvääntöön, mutta toteaa nykyhallituksen antaneen poliisille lähes kaikki pyydetyt työkalut ja enemmänkin.
– Hallitus on antanut meille viime vuosina paljon uusia lakeja, ja käytämme niitä työkalupakissamme nähdäksemme, mitkä menetelmät ovat tehokkaita ja auttavat meitä eteenpäin, Åkerwall kertoo.
Kansainvälisesti etsintäkuulutettu ruotsalainen rikollispomo Ismail Abdo otettiin heinäkuussa kiinni Turkissa. Nimimerkillä Mansikka tunnettu Abdo johti Foxtrot-rikollisverkostoa Kurdiketuksi itseään kutsuvan Rawa Majidin kanssa.
Åkerwallin mukaan paikalliset jengit eivät ole enää yhtä vaikutusvaltaisia kuin ennen.
Åkerwallin mukaan nouseva ilmiö on niin kutsuttu Crime as a Service (CaaS) eli rikollisen toiminnan ulkoistaminen kolmannelle osapuolelle maksua vastaan. Myös kiristys on hänen mukaansa lisääntynyt.
Poliisin tulisi keskittyä aiempaa enemmän rahavirtoihin ja niiden liikkumiseen, Åkerwall linjaa.
– Emme voi keskittyä vain ampuma-aseisiin ja huumeisiin. Raha on se, mikä ajaa rikollisuutta.