Asuntojen hinnat jatkavat reipasta nousuaan Ruotsissa, eikä vielä tiedetä, milloin mahdollinen tasaantuminen tai pudotus on edessä.
Viimeisen vuoden aikana asuntojen hinnat ovat nousseet Tukholmassa 18 prosenttia ja koko maassa 16 prosenttia, selviää Svensk Mäklarstatistik -yhtiön kokoamista tiedoista.
– Hintojen nousu on ollut todella voimakasta. Kymmenessä vuodessa hinnat ovat kaksinkertaistuneet. Nykyinen 15 prosentin vuositahti ei voi jatkua kovin pitkään, vaan se on kestämätön, sanoo yksikönjohtaja Pär Österholm valtiollisesta taloustutkimuslaitoksesta Konjukturinstitutetista.
– Asuntojen hintojen nousu ja kotitalouksien velkaantuminen herättävät huolta Ruotsissa. Hintojen nousua vauhdittavat muun muassa asuntopula ja matalat korot.
– Asuntolainakatto on ollut voimassa muutaman vuoden ajan. Sen perusteella uudet lainat eivät saa ylittää 85 prosenttia asunnon markkina-arvosta.
– Asuntolainojen lyhennysvaatimukset ovat tulossa lainsäädäntöön ensi toukokuusta, jos valtiopäivät hyväksyy hallituksen esityksen. Vaatimukset koskevat uusia asuntolainoja.
Viimeisimmissä joulukuun luvuissa näkyy pientä tasaantumista kuukausitasolla, mutta niiden perusteella on mahdotonta arvioida pidempää kehitystä.
– Tämäntyyppisen kehityksen pitäisi jatkua puolisen vuotta ennen kuin voisi sanoa, että trendissä on tapahtunut muutos, uskoo Österholm.
Hintojen nousun vauhdittajina pidetään ainakin väestönkasvua, pahenevaa asuntopulaa, sujuvasti rullannutta taloutta ja matalia korkoja.
– Tekijöitä on monia, mutta Ruotsissa asuntomarkkinat eivät ole toimineet erityisen hyvin. Jo pidemmän aikaa asuntoja on rakennettu liian vähän. Suurkaupunkeihin muuttavien on vaikea löytää asuntoa, mikä osaltaan on vauhdittanut hintojen nousua, sanoo Finanssitarkastuslaitoksen analyytikko Johan Berg.
Tasaantuminen vai romahdus?
Osa asiantuntijoista on pitkään varoitellut, että pahimmassa tapauksessa Ruotsissa voisi olla edessä voimakas asuntojen hintojen pudotus. Siinä tapauksessa meneillään oleva hintaralli voisi osoittautua asuntokuplaksi.
– Todennäköisin vaihtoehto on, että asuntojen hintojen kehitys tasaantuu. Toisaalta ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että edessä voi olla joissakin maissa nähty dramaattisempi tilanne, että asuntojen hinnat putoavat nopeasti. Tilannetta täytyy seurata tarkasti, arvioi Berg.
Österholmin mukaan ainakin nopealla, esimerkiksi 25 prosentin hintapudotuksella voisi olla vaikutuksia Ruotsin talouteen laajemmin.
– Arvioimme, että tällainen merkittävä pudotus laskisi kotitalouksien kulutusta ja lisäisi työttömyyttä noin 1,5 prosenttiyksikköä. Tilanne muistuttaisi käytännössä matalasuhdannetta.
Bergin ja Österholmin mukaan on kuitenkin vaikeaa arvioida, onko nykyinen voimakas hinnannousu asuntokupla.
Lyhennysmääräyksiä tulossa
Asuntojen hintojen nousun lisäksi huolta herättää myös ruotsalaisten velkaantuminen.
Kotitalouksien velkaantumisaste oli viime vuonna yli 170 prosenttia, kun vielä pari vuosikymmentä sitten luku oli alle 100 prosenttia. Velkaantumisaste mittaa lainojen suhdetta käytettävissä oleviin tuloihin.
– Juuri nyt korot ovat matalat, mutta kun korot taas normalisoituvat ja nousevat, on mahdollista, että osa paljon lainaa ottaneista kotitalouksista kuluttaa vähemmän, arvioi Österholm.
Lainojen lyhentäminen ei takavuosina ollut muodissa Ruotsissa, mutta viime vuosina trendissä on nähty muutos. Vaatimus uusien asuntolainojen lyhentämisestä on näillä näkymin tulossa myös lakiin ensi vuonna.
– Jo viime vuosina pankit ovat alkaneet asettaa aiempaa tiukempia vaatimuksia asuntolainoille ja myös entistä useampi asiakas on alkanut lyhentää lainaansa, sanoo Berg.