Ruotsin vankilat ovat liian täynnä – käyttöaste jopa 99 prosenttia! Suomessakin vankiluku kasvaa, mutta "meillä ei sillä tavalla ole ongelmaa"

Video: MTV Uutisten toimittaja kävi tutustumassa vankilan arkeen.

Tilanne on paikallisten rikosseuraamusalan asiantuntijoiden mukaan huolestuttava, sillä liian ahtaat olot ovat omiaan lisäämään uhkia ja väärinkäytöksiä vankiloissa. Kun kipurajana pidetään Expressenin mukaan noin 85–90 prosentin käyttöastetta, on luku nyt 97–99 prosenttia.

Ahtauden taustalla on useita syitä. Expressenin mukaan tuomiot ovat koventuneet ja väkiluku on kasvanut. Maassa olisi myös tarve uusille vankilarakennuksille, kun esimerkiksi Malmön vankila on osittain purettu korjaustarpeen vuoksi.

Suomen tilanne hyvä

Ylitarkastaja Ilppo Alatalo Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköstä kertoo, että Ruotsin tilanne on hieman erilainen Suomeen verrattuna. Ruotsissa on suhteellisin tiukka normisto vankiloiden maksimipaikkamäärästä.

Suomessa luvut ovat ohjeellisia, ja tarpeen vaatiessa otetaan käyttöön kerrossänkyjä tai muita keinoja vankien asuttamiseksi.

– Ruotsissa tämä ei ole ensimmäinen kerta, vaan ongelma on toistuva. Meillä ei sillä tavalla ole ongelmaa, hän kertoo.

Suomen vankiloissa tilaa on toistaiseksi hyvin, ja vankilakapasiteetti vastaa tarvetta. Marraskuun alussa paikkaa tarvinneita vankeja oli yhteensä noin 2650 kappaletta, ja vankilakapasiteettia olisi vielä jäljellä noin 400 vangille.

Vankiloiden käyttöaste on Etelä-Suomessa huomattavasti korkeampi kuin muualla maassa, erityisesti avovankiloiden osalta.

– Ylipäänsä etelässä on täydempää. Muualla enempää väljää, Alatalo kertoo.

Ahtaus tuottaa ongelmia

Arvioiden mukaan optimaalinen vankiloiden täyttöaste olisi jossain 90–95 prosentin tienoilla. Tällöin jää mahdollisuuksia siirtää vankeja näille sopivampiin vankiloihin, eikä vain siinne, missä tilaa sattuu olemaan.

Vankiluku ei myöskään ole tasainen läpi vuoden, mikä vaatii tietynlaista puskuria. Samalla vankipaikkojen määrä elää tilojen uusimisen ja erilaisten rakennushankkeiden mukana.

Alatalon mukaan ahtaus vankiloissa lisää levottomuutta vankien keskuudessa. Makuutilojen vähiin käymisen lisäksi olennaista on toimintatilojen käyminen vähiin. Vangeille ei ole tilaa järjestää toimintaa, ja esimerkiksi kuntosalilla on ruuhkaa. Vangeilla ei ole riittävästi tilaa.

– Silloin kun osasto on viimeistä paikkaa myöten täynnä, niin tunne on erilainen siihen, että on sopivasti väljää, Alatalo kuvailee.

– Oma tila supistuu ja ongelmien riski kasvaa.

Vankiluku tulee kasvamaan

Vankiluvun odotetaan kasvavan hallituksen suunnittelemien lakiuudistusten myötä. Esimerkiksi sakkojen muuntorangaistusta koskeva laki, ensikertalaisuussäännösten muutos ja seksuaalirikoksiin liittyvät rangaistusten kiristykset lisäisivät vankimäärää.

– Pikkupuroista kertyy jonkin verran lisää. Väkilukuun suhteutettuna vankimäärämme on samalla tasolla kuin 1990-luvulla, jolloin se oli matalimmillaan.

Mitään varmuutta ei tässä vaiheessa ole siitä, miten paljon vankeja uudistukset toisivat. Vaikka vankilukua on yritetty ennustaa jo vuosien ajan, on määrässä ollut hyvinkin yllättävän nopeita nousuja ja laskuja, joille ei ole löytynyt selkeää selitystä. Vasta käytännössä tullaan näkemään, miten lakeja sovelletaan ja miten se vaikuttaa vankimäärään.

Alatalo pitää kuitenkin todennäköisenä, että vankimäärä kasvaa.

– Tämä on aika herkkää. Jos keskimääräinen tuomitun vankiaika kasvaa 10 päivää, se lisää toistasataa henkilöä lisää keskimääräiseen vankilukuun, hän kuvailee.

Vankeja ei juuri siirrellä maasta toiseen

Ruotsia piinaavaa vankitilannetta ei voi ratkaista esimerkiksi siirtämällä näistä Suomeen lusimaan tuomioitaan. Suomalaisten vankien osalta siirto on kuitenkin mahdollinen.

– Suomalainen, joka on saanut tuomion Ruotsissa, voidaan tämän toiveesta siirtää kärsimään rangaistus Suomessa, Alatalo kertoo.

Mahdollisuuksia siirtää vankeja muualle on pohdittu myös Suomessa.

– Kun meillä oli korkea vankiluku, etsittiin ratkaisua virolaisten vankien siirtämisestä Viroon. Kokonaisuudessa kyse on kuitenkin sangen pienistä ryhmistä, ja oikeusvaltiossa valitusten käsittelyssä voi mennä niin pitkään, että tuomio loppuu ennen käsittelyn päättymistä.

Esimerkiksi Norjassa päätettiin vuokrata vankila Alankomaista maan vankipaikkojen puutteen ratkaisemikseksi. Alatalo ei tiedä, toimiiko käytäntö yhä.