Suomessa on vähiten vartijoita vankia kohti koko Pohjoismaissa ja suljetut vankilat ovat täpötäysiä, selviää maiden Rikosseuraamuslaitosten tekemästä tilastokatsauksesta.
Kuuden viime vuoden aikana suljetuissa vankiloissa on tilastojen mukaan ollut useina vuosina jopa enemmän vankeja kuin paikkoja. Vaikka vankiluku pienenee vuosi vuodelta, ovat myös vankipaikat vähentyneet samaan tahtiin.
– Tämän hetken tilannehan on se, että kun verrataan vankipaikkamäärää vankilukuun, meillä on suljetut vankilat ihan täynnä. Olikohan niin, että miesten puolella on vapaana yksi paikka ja naisten puolella taitaa olla vähän yliasutusta, Rikosseuraamuslaitoksen tuore pääjohtaja Arto Kujala kertoo.
Syyskuun alussa tehtävässään aloittaneen Kujalan mukaan tämä tarkoittaa ongelmia vankiloiden hallittavuudelle ja sitä, että pelivaraa vankien sijoittelussa ei ole. Sijoittelulla pyritään estämään esimerkiksi jengien vaikutusvallan kasvua ja radikalisoitumista vankiloissa.
– Joudumme jatkuvasti miettimään sitä, keskitetäänkö järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenet yksiin vankiloihin vai hajautetaanko heitä. Nyt olemme valinneet keskittämislinjan esimerkiksi verkostoitumisen estämiseksi, etteivät he pääse rekrytoimaan uutta jäsenkuntaa. Keskittämisessäkin tulee tosin lopulta raja vastaan, Kujala sanoo.
Toisaalta henkilökunnan vähyys ja täydet vankilat vaikeuttavat Rikosseuraamuslaitokselle määriteltyä ydintehtävää, vankien auttamista pois rikoksen polulta.
UB pääsee jopa vaikuttamaan vankien sijoitteluun
Rikosseuraamuslaitoksen elokuisen lausunnon mukaan United Brotherhoodilla on valtaa jopa siihen, ketkä vangit voivat asua milläkin osastolla ja käydä missäkin työpisteessä. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan jengi pyrkii johtamaan kaikkien vankiyhteisöjen toimintaa ja päättämään kaikesta vankilan rikollisesta toiminnasta, kuten huumausainekaupasta.
Lue myös: Tällainen on kohuotsikoihin noussut United Brotherhood: Ryhmän merkit ovat vallan ja maineen lähde – liiveistä apua myös rikosten teossa
Kujalan mukaan muita vankeja hallitsemaan pyrkivien rikollisjärjestöjen jäsenet haluttaisiin sijoittaa pieniin ”hallittaviin” osastoihin, joissa vallankäyttöä ei pääse syntymään samalla tavalla. Hänen mukaansa vankilatuomion saaneita rikollisjärjestöjen jäseniä joutuu vuosittain Rikosseuraamuslaitoksen hoiviin muutamia kymmeniä.
– United Brotherhood ei kuitenkaan ole suurimpia ongelmiamme. Näitä ovat esimerkiksi yleinen resursointi, laitoskanta ja sen kehittäminen. Jos järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenten määrää suhteuttaa koko vankilukuun, määrä on pieni. Toki järjestöt aiheuttavat valtavasti murhetta, työtä ja vaivaa ja muuta.
– En kuitenkaan lähtisi tässä mitään turvattomuuden tunnetta lietsomaan. Uskon ja luotan siihen, että me pystymme tämän hoitamaan, Kujala sanoo.
Lisärahaa on tulossa pari miljoonaa
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen talousarvioesityksessä syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle on tulossa lisärahaa 5,3 miljoonaa euroa. Tarkat luvut eivät ole vielä selvillä, mutta Kujalan mukaan Rikosseuraamuslaitos on saamassa parin miljoonan euron verran lisärahaa. Vankimäärän odotetaan vuosi vuodelta laskevasta trendistä poiketen ensi vuonna hieman kasvavan muun muassa poliisin ja syyttäjien saaman lisäresurssin myötä.
– Esimerkiksi Vantaalle kaavaillaan lisää vankipaikkoja, mutta päätöstä ei ole vielä tehty, Kujala kertoo rahan käyttökohteesta.
Henkilökuntaa vähennettiin vuosien 2005‒2016 aikana yli 500 henkilötyövuodella, mikä vaikutti Risen mukaan myös siihen, että vankien kuntoutus-, työ- ja koulutusmahdollisuudet heikkenivät.
– Henkilökuntaa on tarpeeseen nähden kovin vähän, ja se on meillä ihan selvästi riskiksi noteerattu. Henkilökuntaa pitäisi olla enemmän, että turvallisuus ja muu vaikuttavuus saataisiin paremmalle tolalle.