Suomessa on vähiten vartijoita vankia kohti koko Pohjoismaissa ja suljetut vankilat ovat täpötäysiä, selviää maiden Rikosseuraamuslaitosten tekemästä tilastokatsauksesta.
Kuuden viime vuoden aikana suljetuissa vankiloissa on tilastojen mukaan ollut useina vuosina jopa enemmän vankeja kuin paikkoja. Vaikka vankiluku pienenee vuosi vuodelta, ovat myös vankipaikat vähentyneet samaan tahtiin.
– Tämän hetken tilannehan on se, että kun verrataan vankipaikkamäärää vankilukuun, meillä on suljetut vankilat ihan täynnä. Olikohan niin, että miesten puolella on vapaana yksi paikka ja naisten puolella taitaa olla vähän yliasutusta, Rikosseuraamuslaitoksen tuore pääjohtaja Arto Kujala kertoo.
Syyskuun alussa tehtävässään aloittaneen Kujalan mukaan tämä tarkoittaa ongelmia vankiloiden hallittavuudelle ja sitä, että pelivaraa vankien sijoittelussa ei ole. Sijoittelulla pyritään estämään esimerkiksi jengien vaikutusvallan kasvua ja radikalisoitumista vankiloissa.
– Joudumme jatkuvasti miettimään sitä, keskitetäänkö järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenet yksiin vankiloihin vai hajautetaanko heitä. Nyt olemme valinneet keskittämislinjan esimerkiksi verkostoitumisen estämiseksi, etteivät he pääse rekrytoimaan uutta jäsenkuntaa. Keskittämisessäkin tulee tosin lopulta raja vastaan, Kujala sanoo.
Toisaalta henkilökunnan vähyys ja täydet vankilat vaikeuttavat Rikosseuraamuslaitokselle määriteltyä ydintehtävää, vankien auttamista pois rikoksen polulta.
UB pääsee jopa vaikuttamaan vankien sijoitteluun
Rikosseuraamuslaitoksen elokuisen lausunnon mukaan United Brotherhoodilla on valtaa jopa siihen, ketkä vangit voivat asua milläkin osastolla ja käydä missäkin työpisteessä. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan jengi pyrkii johtamaan kaikkien vankiyhteisöjen toimintaa ja päättämään kaikesta vankilan rikollisesta toiminnasta, kuten huumausainekaupasta.