Sunnuntaina alkaneessa Ruotsin perinteisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa ei tarvinnut vetää keskustelunaiheita hatusta.
Vuosi sitten pidetyn edellisen kokoontumisen jälkeen Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan ja Ruotsi haki yhdessä Suomen kanssa Naton jäsenyyttä.
Historiallinen sotilaallinen liittoutuminen on enää kiinni Turkin ja Unkarin ratifioinneista.
Konferenssin avannut Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi keskustelujen edistyneen, mutta myönsi Turkin esittäneen myös vaatimuksia, joita Ruotsin hallitus ei voi tai halua toteuttaa.
– Päätös on nyt Turkin käsissä, hän sanoi.
Ruotsi on jo aiemmin todennut, että päätökset Turkin "terroristeina" pitämien henkilöiden mahdollisesta luovuttamisesta kuuluvat lain mukaan viranomaisille ja tuomioistuimille – eivät poliitikoille.
– Ruotsin kansalaisia ei ylipäänsä koskaan luovuteta toisiin maihin, Kristersson selvensi myöhemmin lehdistötilaisuudessa.
Sälenissä niin ikään puhunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei nähnyt puolestaan syytä sille, että Suomi kiirehtisi Naton jäseneksi ennen Ruotsia.
"Suomi ja Ruotsi jo nyt paremmassa turvassa"
Kristersson kehui Ruotsin tuovan Natoon muun muassa vahvan puolustusteollisuuden ja talouden sekä ilma- ja merivoimat. Hän lupasi Ruotsin osallistuvan Gripen-hävittäjillään Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa sekä olevan valmis osallistumaan ilmavalvontaan myös Mustallamerellä ja Islannissa.