Jäsenmaat hakevat monessa asiassa vielä yksimielisyyttä, vaikka aikaa on enää neljä viikkoa. Suomen tärkein tavoite on Ruotsin Nato-jäsenyys, joka haluttaisiin maaliin jo ennen huippukokousta.
Suomalaisen Nato-diplomaatin mukaan puolustusliiton huippukokoukset ovat tavanneet olla suorastaan tylsiä. Toisin kuin esimerkiksi EU:n huippukokouksissa, Natossa johtajat eivät neuvottele enää tärkeistä päätöksistä yhteisessä pöydässä, vaan kaikki on sovittu etukäteen.
Torstain ja perjantain Nato-puolustusministerikokous Brysselissä voi siten olla tärkeä myös huippukokouksen kannalta.
Neljä viikkoa ennen Vilnan kokousta monesta tärkeästä kysymyksestä ei ole edelleenkään yksimielisyyttä ja sitä päätöksenteko Natossa juuri edellyttää. Pian nähdään, tuleeko kokouksesta yksimielisyyden vai riitojen näyttämö.
Mitä ovat Vilnan kokouksen tärkeimpiä kysymyksiä?
Ukrainan ja Naton suhde
Suomalaisen puolustushallinnon sotilaan mukaan peruslähtökohta on selvä:
– Enemmän kuin mikään muu maa, Ukraina on ansainnut itselleen oikeuden valita oma (turvallisuuspoliittinen) tiensä.
Suurin uhrauksin puolustustaistelua käyvä maa on viestittänyt, että vaikka se ymmärtää, ettei jäsenyys Natossa ole mahdollinen keskellä sotaa, Ukraina tarvitsee nyt jotain enemmän kuin Bukarestin vuoden 2008 Nato-huippukokouksen kirjausten toistoa.
Tuolloin Nato-maiden johtajat totesivat, että Ukrainasta (ja Georgiasta) "tulee Naton jäseniä" joskus ja että jäsenyysohjelman (MAP) aloittamista ryhdytään valmistelemaan.
Suomalaisten virkamieslähteiden mukaan neuvottelut Ukrainaa koskevasta muotoilusta alkavat Nato-maiden edustajien kesken juhannusviikolla. Ilmeisesti jäsenmaiden joukko jakaantuu osapuilleen kahteen leiriin: niihin, joiden mukaan vuoden 2008 lupauksen toistaminen riittää, sekä niihin, joiden mukaan nyt tarvitaan jotain selvästi enemmän.
Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat Naton itäisen sivustan Baltian maat sekä Puola, Tshekki, Bulgaria, Romania ja Slovakia. Ryhmää kutsutaan sattumoisin Bukarestin kahdeksikoksi.
– Ukrainalle tarvitaan poliittinen sitoumuksen osoitus, muuten maa jää harmaalle vyöhykkeelle ja se olisi väärä viesti Venäjälle. Euroopan turvallisuutta ei ole olemassa ilman Ukrainaa, linjasi Nato-lähettiläs eräästä Bukarestin kahdeksikon maasta.
Yksimielisyyden löytäminen Nato-maiden kesken on kuitenkin ollut vaikeaa.
– Emme vielä näe, mihin suuntaan tämä on menossa, totesi huippukokousta isännöivän Liettuan presidentti Gitanas Nauseda kesäkuun alussa.
Mahdollisia vaihtoehtoja etenemiselle olisivat esimerkiksi Suomen ja Ruotsin aiemman esimerkin mukainen tiivis Nato-kumppanuus tai MAP-jäsenyysohjelman muodollinen aloittaminen. Sitä Ukraina ei tosin keskellä sotaa voisi käytännössä alkaa toimeenpanna.
Byrokraattisemmalta haiskahtava ratkaisu on vuodesta 2009 toimineen Nato–Ukraina-komission muuttaminen korkeamman tason neuvostoksi.
Suomalainen Nato-diplomaatti ei elättele suuria toiveita.
– En odota Vilnasta ratkaisevaa askelta Ukrainan Nato-jäsenyyden kannalta.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsuttu myös paikan päälle Vilnaan, mutta hän on tehnyt selväksi, ettei tahdo tehdä hukkareissua huippukokoukseen.
– Sanokaahan minulle, kuinka monen ukrainalaisen hengen arvoinen yksi lause Vilnan huippukokouksesta on, hän kysyi Wall Street Journal -lehden haastattelussa aiemmin kesäkuussa.
Ruotsin Nato-jäsenyys
Etenkin Naton uusimmalle 31. jäsenmaalle Suomelle yksi kysymys on Vilnassa ylitse muiden: Ruotsin pääsy puolustusliiton jäseneksi. Asian olisi syytä ratketa jo ennen huippukokousta eikä vasta Vilnassa.
– Ettei synny samanlaista show'ta kuin Madridissa, eräs suomalaisvirkamies perustelee viitaten kesän 2022 Nato-huippukokoukseen.
Turkin ja Unkarin saaminen ruotuun on toki tärkeää myös muille, ja paineen näitä kahta ongelmamaata kohtaa voi odottaa kasvavan heinäkuun alun lähestyessä.
– Olisi suorastaa kauhistuttava ajatus, jos meillä ei ole Vilnassa 32:ta jäsenmaata. Siinä tapauksessa kokouksesta tulee tosi vaikea. Miten Turkkiin suhtaudutaan? kyseli brittiläinen turvallisuuspolitiikan korkea virkamies.
Lue myös: Nytkähtääkö Ruotsin Nato-jäsenyys tänään eteenpäin? – Suomi mukana virkamiesväännössä Turkissa
Myös suomalaisarvioiden mukaan näyttäisi Naton kannalta todella huonolta, jos Ruotsi ei ole jäsen Vilnan kokouksessa. Turkin presidentinvaalit ja Recep Tayyip Erdoganin selvä voitto niiden toisella kierroksella saattoivat helpottaa tilannetta.
– Erdoganilla ei pitäisi olla enää mitään saavutettavaa Ruotsin jäsenyyden viivyttämisen suhteen, kuuluu perustelu.
Asia saattaa edetä tänään kun Ruotsin, Turkin ja Suomen edustajat tapaavat Turkissa niin kutsun kolmikantamekanismin merkeissä. Virkamiestason tapaamisissa ei tosin ole aiemmin merkittäviä päätöksiä tehty. Natoon jo päässeen Suomen mukanaolo ja osoitus sitoutumisesta prosessiin on oleellisista.
– Se olisi Ruotsin kannalta paha juttu, jos Suomen kynä putoaisi heti kun ollaan jäseniä, eräs virkamies kuvaa tilannetta
Lue myös: Ruotsin hallitus on päättänyt luovuttaa Turkkiin huumausainerikoksista tuomitun kurdiaktivistin
1:22
Yhteinen puolustus ja pääsihteeri
Ukrainan ja Ruotsin asemaa koskevien ratkaisujen löytyminen olisi tärkeää, koska silloin Vilnassa voitaisiin keskittyä huippukokouksen varsinaiseen pääaiheeseen eli yhteisen puolustuksen kehittämiseen ja Venäjän uhkaan vastaamiseen.
Vilnassa pöydällä ovat Naton Euroopan-joukkojen komentajan (saceur) laatimat alueelliset puolustussuunnitelmat, joita pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvaili kuukausi sitten näin.
– Ne tarjoavat paljon tarkemmat vaatimukset sille, mitä tarvitaan asevoimiemme muuttamiseen, jotta liittolaiset tietävät tarkalleen, mitä joukkoja ja kyvykkyyksiä tarvitaan, mukaan lukien se, minne ja miten ne sijoitetaan.
Naton Madridin-huippukokouksessa päätetyn uuden joukkorakenteen mukaan puolustusliitolla pitäisi olla yli 100 000 sotilasta 10 vuorokauden valmiudessa ja noin 200 000 sotilasta 10–30 vuorokauden valmiudessa. Vähintään 500 000 sotilasta pitäisi olla 1–6 kuukauden valmiudessa.
Nykyisellään Natolla on liittolaismaissa yhteensä noin 40 000 sotilasta parin viikon lähtövalmiudessa
Nato myös valmistautuu vahvistamaan muun muassa Baltian maissa olevia monikansallisia EFP-joukkoja (Enhanced Forward Presence) pataljoonista prikaateiksi.
Kasvaviin panostuksiin liittyy myös Naton puolustusmenojen kahden prosentin bkt-tavoite, joka on umpeutumassa ensi vuonna. Se halutaan nyt muotoilla sitovammin ja lisäevästyksellä, jonka mukaan kyseinen prosenttiluku ei suinkaan ole enimmäis- vaan vähimmäismäärä.
Lisäksi puolustusteollisuuden kapasiteettia pitäisi Nato-maissa saada nostettua pikaisesti suuremmaksi, sen on muun muassa ammusten kulutus Ukrainassa osoittanut.
Avointen kysymysten pitkään listaan voi myös lisätä uuden pääsihteerin valinnan. Stoltenberg on jo nyt vuoden jatkoajalla, ja monien mielestä sitä voisi jatkaa vielä toistamiseen ensi kesään, jos Natoa vuodesta 2014 luotsannut norjalainen itse vain suostuu.
Mahdollisia seuraajaehdokkaita pääsihteeriksi on toki nimetty, mutta ei selvää ennakkosuosikkia. Natoa tuntevien suomalaislähteiden mukaan on selvää, että kyseeseen voi tulla painoarvoltaan vain entinen pääministeri tai presidentti.
Onnistuipa Vilnan huippukokous tai ei, sen järjestäminen Valko-Venäjään ja Venäjän Kaliningradiin rajoittuvassa tiukan linjan "Nato-haukka" Liettuassa on omanlaisensa viesti Moskovan suuntaan siitä, että Nato on valmis puolustamaan koko aluettaan.