Itämerellä huomiota herättäneistä Venäjän laivaston maihinnousualuksista ainakin kolme poistui tänään Itämereltä. Roputsha-luokan alukset kuvattiin iltapäivällä alittamassa Iso-Beltin siltaa matkalla pohjoiseen kohti Kattegatia.
Alusten lähtemisestä kohti länttä kertoi aiemmin myös Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Michael Claesson. Hänen mukaansa ei ole mitenkään poikkeuksellista, että Venäjä Itämeren rantavaltiona liikuttelee sotalaivojaan alueella.
Dagens Nyheter -lehden sotilaslähteiden mukaan toinen kolmen maihinnousualuksen venäläinen laivasto-osasto on yhä Itämerellä.
Ruotsia kohtaan ei operaatiopäällikkö Claessonin mukaan juuri nyt kohdistu mitään akuuttia uhkaa, vaan turvallisuustilanne Itämeren alueella on huonontunut pidemmän aikaa. Claessonin mukaan Ruotsin puolustusvoimat toteuttaa eri puolilla maata useita eri toimia.
Ruotsi nosti viikonvaihteessa sotilaallista valmiuttaan muun muassa Gotlannissa, mutta Claessonin mukaan perusteena eivät olleet vain venäläisalusten liikkeet vaan laajempi kokonaiskuva.
Sotaharjoitukset Naton ja Ukrainan rajoilla
Sotilasliitto Nato toi viikonloppuna Itämeren tilannetta tarkkailemaan nopean toiminnan laivasto-osastonsa lippuvaivan, hollantilaisen HNLMS Rotterdamin. Se oli Marine Traffic -sivuston mukaan maanantaina iltapäivällä Ruotsin eteläpuolella.
Jännitteet Itämerellä ovat lisääntyneet samalla kun Venäjä on sanonut odottavansa pikaisesti lännen vastausta niin kutsuttuihin turvatakuuvaatimuksiinsa. Jos vastaus ei miellytä, Venäjä on varoittanut ryhtyvänsä "sotilasteknisiin" vastatoimiin.
Yhtenä vastatoimena voisivat olla näyttävät sotaharjoitukset. Valko-Venäjää johtava Aljaksandr Lukashenka ilmoitti maanantaina Valko-Venäjän ja Venäjän asevoimien järjestävän yhteiset sotaharjoitukset helmikuussa. Ne järjestetään läntisellä ja eteläisellä raja-alueella lähellä Ukrainaa sekä Natoon kuuluvia Puolaa, Liettuaa ja Latviaa.
Valko-Venäjän sotilasviranomaisten mukaan lännen sotajoukkojen sijoittaminen näissä maissa Valko-Venäjän rajoille edellyttää vastatoimia.