Ainakin kolme venäläistä maihinnousualusta on poistunut Itämereltä – suuret saaret ovat kuin kiinteitä lentotukialuksia, sanoo suomalaisasiantuntija

Venäläisistä maihinnousualuksista iltapäivällä ainakin kolme Roputsha-luokan alusta oli jo matkalla kohti Kattegatia, menossa kohti väljempiä vesiä, uutisoi STT.

Dagens Nyheterin lainaamien sotilaslähteiden mukaan Itämerellä on kuitenkin yhä kolme maihinnousualusta.

Maihinnousualusten käyttäminen erilaisen sotilaskaluston ja sotilaiden kuljettamiseen on Venäjälle rutiinia. Maihinnousualukset ovat sen laivaston ”työjuhtia”, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettaja Iiro Penttilä.

Käyttö tavanomaista, nopeasti lisääntynyt määrä ei

– Ne ovat hyvin aktiivisesti käytössä. Ei ole epätavanomaista, että ne liikkuvat Itämerellä. Epätavanomaista on ehkä, että niitä tuli viisi yhtä aikaa, eli vahvuus kasvoi yhdestä muutaman päivän aikana kuuteen. Se oli sellainen mielenkiintoinen yhteensattuma vähintään, Penttilä pohtii.

Viime viikolla Euroopassa pidettiin kolme Euroopan turvallisuutta käsittelevää tapaamista: Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, Nato-Venäjä-neuvoston kokous Brysselissä, ja vielä Etyjin kokous Wienissä. 

Gotlannissa Ruotsi on nostanut valmiuttaan ja vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan.

Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Michael Claessonin mukaan toimenpide ei johtunut vain venäläisaluksista, vaan laajemminkin Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Venäjä on vaatinut, että Nato ei enää laajene itään, ja vähentää joukkojaan itäisemmissä jäsenmaissaan. 

Penttilä sanoo ymmärtävänsä hyvin Ruotsin reaktion. Hän uskoo, että sotilasliitto Nato lähetti Ruotsin eteläpuolelle hollantilaisen sotalaiva Rotterdamin venäläisalusten saapumisen takia.

Nato itsekin viesti, että Rotterdam näyttää läsäoloaan solidaarisuutena sotilasliiton jäsenmaille. Alus on Naton nopean toiminnan joukkojen laivaosaston lippulaiva, joka toimii muun muassa maihinnousualusten telakointia ja helikoptereita varten.

Naton alus lähellä Bornholmin saarta

Rotterdamin lähellä on Nato-maa Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Se Gotlannin ja Ahvenanmaan saariston kanssa ovat Itämeren strategisesti keskeisimpiä saaria sotilaallisesti.

Ne ovat kuin kiinteitä lentotukialuksia, Penttilä muistuttaa.

– Niiltä on mahdollista hallita Itämerta. Varsinkin Venäjälle tai kenelle tahansa Itämeren valtiolle Itämeri on tärkeä kauppamerenkulkureitti. Jos haluaa toteuttaa sotilaallisia operaatioita, niin meren hallinta on keskeinen tehtävä merivoimilla. Kuka hallitsee näitä kolmea saarta, hallitsee lähialuetta.