Ruotsin finanssivalvonta vaatii Nordeaa lisäämään ydinvakavaraisuuteen laskettavaa pääomaansa 1,2 miljardilla eurolla.
Pankin ydinvakavaraisuussuhteelle asetettu vaatimus oli perjantaina 17,3 prosenttia, Nordea kertoo tiedotteessaan. Kesäkuun lopulla Nordean ydinvakavaraisuussuhde oli 16,8 prosenttia.
Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius uskoo, että Nordea pystyy täyttämään vaatimuksen. Käytännössä oman pääoman kasvattaminen tarkoittaa, että Nordea maksaa vähemmän osinkoa, kuin se on aikaisemmin kuvitellut maksavansa, Rothovius arvioi.
– Se vaikuttaa yhden vuoden ajan osinkoihin, sitten tilanne normalisoituu.
Rothoviuksen mukaan Nordea on suhteellisen vakavarainen ja hyvin hoidettu pankki Euroopan mittakaavassa. Hän lisää, että oman pääoman kasvattamista ja vakavaraisuutta vaaditaan kaikilta pankeilta, ei pelkästään Nordealta.
Hillitsee riskinottamista lainoittamisessa
Rothovius sanoo, että Ruotsin pankkivalvontaviranomaisen vaatimus vaikuttaa Nordean toimintaan siten, että se voi ottaa vähemmän riskiä sen suhteen, ketä lainoittaa. Vaatimus johtuu Rothoviuksen mukaan finanssikriisistä.
– Pelätään systeemikriisiä, eli sitä, että kun yksi pankki joutuu ongelmiin, niin muutkin joutuvat, Rothovius sanoo.
Rothovius ymmärtää Ruotsin viranomaisen vaatimuksen pankkikriisin pelossa.
– Tässä valossa ymmärrän, että on tärkeää, että pankeilla on pääomia.
Rothoviuksen mukaan Euroopan taloustilanteeseen nähden toimet ovat kuitenkin nurinkurisia.
– Nyt pitäisi rahoittaa yrityksiä, joilla on hyviä ideoita, mutta ei ole rahaa. Nyt pankit eivät voi niin tehdä, vaan ne rahoittavat ennemmin yrityksiä, jotka rakentavat seiniä, eivätkä niitä, jotka toisivat seinien sisälle toimintaa. Rahat menevät vääriin kohteisiin.
Juttua ja otsikkoa täsmennetty klo14:21. STT:n uutisessa puhuttiin epätäsmällisesti omasta pääomasta, joka ei tarkoita täysin samaa kuin ydinvakavaraisuuteen laskettava pääoma.